Zell am See

19

Alohaa!

Joo, moro vain. Alppisankari antaa raporttia, tästä se lähtee.


















a) Hajoilkaa tohon ^^

Oltiin siis WU:n järkkäämällä Alppireissulla Zell am Seessä. Se on tuolla Salzburgin lähistöllä jossain. Ja siellä on paljon isoja ja korkeita vuoria. Ja jäätikköä. Lähdettiin matkaan sunnuntai-aamuna ennen kukonpieremää. Ties milloin olin herännyt edellisen kerran niin aikasin. Täysi rinkka ja lumilautapussi pistivät hien virtaamaan jo heti aamusta. Eikä kolkutteleva flunssa helpottanut tilannetta ollenkaan. Täällä Wienissä oli siis melko lämmin, mutta pitihän sitä tietysti talvitakki olla. Matkusteltiin junalla viitisen tuntia (en oikeesti tiedä kauanko) ja vaihdettiin junaa kerran. Kyllähän se hajotti edelleen niitä kamoja kantaa. Junan ikkunasta katseltiin tällaisia maisemia:

















Perillä Zell am Seessä meitä odotti bussi, joka vei meidät kolmen tähden hotelliin. (Joojoo, ette tajuu ;). Siellä heitettiin laskukamat jonnekin kellariin (niitä ei siis saanut ottaa huoneisiin, hyvä niin, koska ei ne olisi sinne mahtunutkaan) ja majoittauduttiin. Meillä oli kolmen hengen huone ja keskellä huonetta oli pöytä ja kaksi tuolia. Siis aivan keskellä huonetta. Tungettiin ne sitten vaatekaappiin, jotta huoneessa mahtui edes jotenkin liikkumaan. Otettiin Tiian kanssa vähän lepiä, kunnes päästiin syömään. Meillä oli joka päivä päivällisellä seisova pöytä ja ruoka oli kyllä tosi maittavaa. Ja vesi oli kahden euron vettä. ;) Illalla oli vielä Welcome Partyt. Partyt meni siis niin, että ensin oltiin pari tuntia (21-23) sellaisessa Party Raumissa, jossa oli järjestävän tahon omat juomat (eli siis ilmaiset juomat). Ekana iltana juomat olivat melko vahvoja.. Puolet vodkaa ja puolet jotain muuta. Tulihan sitä taas juotua jonnin verran, ehkä jopa vähän liikaa. Tiskillä ihmisten morjenstaminen ei ole koskaan hyvä vaihtoehto. Ja sitten vielä jouduin pelaamaan kind of juomapeliä, eli oli sellainen hain suu ja sen hampaita piti painaa. Jos hai loksautti leuat sun kohdalla kiinni, niin sait shotin juotavaksi. Ja niitä kun tuli pari kolme peräkkäin, niin heijaa... :) Jatkoille en lähtenyt, koska aamulla piti jaksaa skarppina rinteeseen!

Lähdettiin ysin maissa aamulla laskemaan hyvin tankattuna (buffet aamiainen). Ensimmäisenä napattiin Gondolihissi, jollaisessa en ollut siis koskaan aikaisemmin ollut. Enkä siis Alpeillakaan, huomhuom. Eka rinne oli punainen, melko jäinen rinne. Hups, löytyisiköhän täältä muita..? Löytyihän sieltä. Ja huomasi, että oli vuoden ensimmäinen lasku, koska jalkoja pakotti jo tässä vaiheessa.. Noh, otettiin sama hissi uudelleen, mutta nyt jatkettiin eteenpäin, ja mentiin Zell am Seen huipulle noin 2000 metriin. Päivä oli tosi kiva kaikin puolin, vaikka jalkoja särki ihan megana.. Ja kerran eksyttiin hieman suunnitelmasta, ja päädyttiin mustaan rinteeseen.. Luultiin menevämme siniseen. :D Kyllä sen laski, mutta.. ei se niin mukavaa ollut. Päivän päätteksi mentiin vähäksi aikaa Aprés Skiihin. Hauskaa! Kaljan ajaksi tosin vain. Sitten laskettiin vielä viimeinen lasku kotiin. Huh, kuinka se oli raskasta.. Reiskat ja jalkaterät huusivat halleluujaa oikein urakalla.. :S Laskettiin tää vika lasku Tiian ja Stefanin kanssa ja nää vetää hirveetä kyytiä eteenpäin, yritä siinä nyt pysyä perässä. :) Illalla saunan ja ruuan jälkeen oli Playboy meet Bunny bileet. Hauskaa oli, mutta meikäläinen kipeenä.. :/ Jaksoin jonkin aikaa painella menemään, mutta.. ei vaan pystynyt.

Aamulla olo oli ihan ok, mutta.. kipeenä ollaan aina kipeitä. Lähdettiin kuitenkin Zell am Seen vieressä olevaan toiseen laskettelukeskukseen Kapruniin. Se on siis jäätiköllä ja huippu oli kolmessa tonnissa. En ollut ennen ollut jäätikölläkään ja kuvittelin sen hieman erilaiseksi. Mutta kiva siellä oli laskea. Oikeastaan pidin tästä paljon enemmän kuin Zell am Seestä. Ja jalkoja ei särkenyt yhtään niin paljon kuin edellisenä päivänä. Ja keli oli aivan bueno. Siis täydellinen. Arska paistoi ja oli lämmin. Huisia!

















Käytiin päivän päätteksi Aprés Skissä hieman kaljoittelemassa ja jorailemassa. Sen jälkeen saunaan ja syömään. Tän illan teemabileet olivat Hawaii Party. Ja mulla ei ollut tässä vaiheessa enää ollenkaan ääntä. Olipas kivaa. Kuten monet tietävät, niin mielellään olen usein äänessä, niin oli melkoisen hankalaa olla hiljaa tai kähistä vaan. Ja aina kun avaat suusi, niin kaikki repee ihan kympillä. Jeejee. Mulla oli ihan loistoasu. Mulla ei valitettavasti ole yhtään kuvaa, mutta jos joltain sais. ;) Täältä lähdin pois jo 23 aikaan, koska ei ollut kivaa, kun ei voinut sanoa kellekään mitään. Paska. :CC Olin tosi vittuuntunut, koska olisin halunnut viimeisen illan kunniaksi bilettää ihan kunnolla.

Aamulla en puhunut enää mitään, koska yritin säästellä äänihuuliani. Olipas kivaa selvitellä asioita äänettömällä.. Melko hankalaa, kokeilkaa joskus. :) Keli näytti melko huonolta. Pilvet olivat todella matalalla ja näytti synkältä ja sateiselta. Vuorella odottin kuitenkin yllätys, sillä keli oli aurinkoinen, lämmin ja mukava. Pilvet olivat kaukana alapuolellamme. Laskimme viimeisen päivän kunniaksi aivan hurmiossa ja loistoa oli. Löydettiin megakivoja punaisia rinteitä, jotka olivat jopa hyvässä kunnossa. Ranskalainen Delphine sanoi hyvin viimeisen laskun alkaessa: "Nyt voidaan laskea todella vaarallisesti ja täysillä, koska ei ole enää mitään väliä, jos menee paikat rikki." :)

Illalla pakkaaminen ja väsynyt matka kotiin. Kaiken kaikkiaan, loistoreissu!! Ja nyt on ensimmäiset Alpit sitten nähty. Voin vannoa, että ei jää viimeiseksi kerraksi!

Tällasta tänne, puolen tunnin päästä Suomeen!! \o/ Jeejee!

















b) Mä hajoilen nyt tähän ^^ (tarkennuksena, että toi tulee räntänä nyt :( )


Terguin, ihana surffarityttönne Sanna

Pikkujoulut

13

Holaa!

Jepajee, vietettiin eilen perjantaina suomalaisia pikkujouluja. Oli hauskaa! Suunnittelu oli aloitettu jo hyvissä ajoin, eli viime maanantaina. Päätettiin, että tarjotaan riisipuuroa, porkkanalaatikkkoa, rosollia, lihapullia, lohta, torttuja, pipareita ja glögiä. Ja kaikki tehtiin siis itse. Alusta pitäen. (Ei glögiä :P)

Riina ja Kirsi tekivät tortut ja piparitaikinan torstaina. Ja melkoisia Survivoreita tytöt olivat, sillä siirapin puuttuessa kauppojen hyllyiltä, tekivät tytöt sen itse. Hyvä!

Perjantai olikin sitten toimintaa täynnä. Aamulla alkoi viestiä pukata, että Riinalla ja Tiialla on yksi koulutyö tehtävänä, joten he ovat siinä melko pitkään kiinni. Okeei, näillä mennään. Ja kauppaan oli toki valikoitunut oikein valiokokkiyksilöt: minä ja Anna. Jos joku ei tiedä mitään meidät keittotaidoista, niin seuraava lause kuvannee aika paljon: "Mä uskoisin, et lohi on kalaa.." Niinpä niin, hyvä tytöt. Mä lähdin puolen päivän aikoihin himasta etsimään kertsejä ja piparimuottia. Menin ratikalla aina yhden pysäkinvälin eteenpäin seuraavaan kauppaan ja ostin jokaisesta jotain. En siksi, että se olisi ollut kivaa, vaan siksi, että niistä ei löytynyt oikein mitään. Viimeisestä kuitenkin löytyi jopa piparimuotti ja kerrankin kaikki sujui, kuten elokuvissa. (Paitsi, että olin vartin myöhässä suunnitellusta aikataulusta).

Kauppaan kuitenkin päästiin ja vedettiin iha mielettömän hyvin. Löydettiin kaikki muu, paitsi siirappi, jota tuskin löytynee koko Itävallasta. Haluamamme maito oli loppu hyllystä, niin kysyttiin sitä myyjältä. Kysyin, että olisiko tätä mahdollisesti lisää. Joo, on toki. Paljonko tarviitte? No jos voisit vielä 6 purkkia tuoda. Poika vähän nikotteli, okei, selvä. Kuusi purkkia. :) Sitten kun se toi ne ja otin ne kuusi, niin hän kysyi, että riittääkö varmasti, vai haluatteko lisää? ;) Nojoo, ehkä näillä alkuun pääsee. Kassan kautta ja lähdettiin Annan kanssa raahaamaan ostoksia Kirsille. Olihan siinä vähän roudattavaa, kun oli porkkanoita, pottuja ja maitoa jne. Mutta ei ne nyt niiiin mielettömästi painanut. :) Bodausta bodausta!

Kirsin luona alettiin sitten hommiin. Aloitettiin pipareista ja lihapullista. Meni hyvin. Sitten keitettiin porkkanalaatikon ja rosollin aineita. Jossain tässä vaiheessa mä jouduin poistumaan, koska kävin kattomassa yhtä kämppää, johon haluisin muuttaa. Juoksin sinne ja takaisin ja kun pääsin takaisin, niin vieraat olivat saapuneet ja ruuat valmii sekä joulumusiikki soi. Voi kuinka helppoa onkaan joulun teko. ;)

Ruoka oli kuitenkin tosi maittavaa ja kelpasi myös vieraille. He myös opettelivat vähän ruokien suomenkielisiä nimiä. Illan mittaan keitettiin myös riisipuuro, joka sekin oli ihan tapaus. Kukaan meistä ei siis ennen ollut tehnyt melkein mitään näistä ruuista, joten lopputulos oli oikeasti saavutus. Voidaan olla ylpeitä itsestämme. Mutta puurokin siis keittyi ja maistui kaikille. Glögin nauttimisen yhteydessä myös ystävämme joulupukki tuli kylään. Ihan huikean paljon hän ei saksaa puhunut, mutta kaikki ymmärsivät mistä oli kyse ja saivat lahjansa. Ja kaikki osasivat kiittää hienosti suomeksi! :) Me suomalaiset saatoimme toki heittää hieman enemmän small talkia pukin kanssa. Kiva ukkohan se on. :)

Mutta joo, kivaa oli! Joulua odotellen.

















Jule, Joulupukki, Kirsi, Martina, Delphine
Leen, meitsi, Riina, Marie, Therese ja Belinda

Italia -Milano

13

Ciao!

Italia.. Hmm: Ferrari, muoti, pizza, jätski, lämpö, Luigi.. Sitähän se on. Vai onko? Tästä kävin ottamassa selvää Helmin luona Milanossa 4. - 7.12.

Lähdin matkaan torstai-aamuna klo 5 aamulla. Edellisenä iltana oli Julen syndet, joista kotiuduin Tiian luokse Praterstrenin läheisyyteen puolen yön pintaan. Uni ei kuitenkaan ollut tullakseen ja katsoin kelloa vielä puoli kahden aikaan. Noo, kai sitä parin tunnin yöunilla selviää. Lentokentälle matkusti uninen ja innoissaan oleva nuori nainen. Check in oli tehty ja jos turvatarkastuksen läpäisee, niin koneeseen vaan. Olin kuvitellut kerkeäväni käymään Diners Loungessa aamupalalla, mutta paskat. Juoksuksi se melkein meni.

Lento oli kiva. Ihailin koko matkan ihania, aurinkoisia Alppimaisemia. <3 Tykkääntykkään! Ainoa miinuspuoli oli, että vieressä istui kärttyinen nainen, jota hieman jopa pelkäsin.. Hauska oli, kun saatiin ruokaa koneessa, niin juuri silloin kone tärisi ja heilui melkoisesti, niin en uskaltunut ottaa kahvikuppiani lentoemännän kädestä, koska pelkäsin, että kaadan sen tämän rouvan päälle.. Naureskeltiin siinä sitten lentoemännän kanssa, että joojoo, ihan kohta. :) Perillä Malpensan kentällä minua odotti ihanat maisemat. En saanut kuin yhden kuvan siitä, mutta.. parempi sekin kuin ei mitään. Lumiset vuoret, täynnä auringonpaistetta. Voi että, voiko olla kauniimpaa. Mutta joo, siitä venailemaan laukkua ja Helmin ohjeiden mukaan lentokenttäbussiin. Kaikki sujui todella jouhevasti ja ennen kuin huomasinkaan, oltiin matkalla kohti Milanon keskustaa. Univelka alkoi jo tässä vaiheessa vähän verottamaan, ja otin pienet torkut. Matka kesti odotettua pitempää ja valitettavasti Helmi joutui useamman minuutin venailemaan asemalla.. :/ Heräsin yhtäkkiä, kun oltiin jossain. Paikka näytti melkoisesti päätepysäkiltä. :) Apua, vaatteet niskaan ja ulos. Ja jee, siellä punatakkinen pirteä Helmi jo venailikin. Jaau! Käpsyteltiin siitä Helmin kämpille, joka muuten sijaitsee loistopaikalla. Pidin. Helmi lähti käväsemään luennolla ja minä otin pientä Power Sleepiä, jotta jaksaa taas. Nukuin ehkä puolisen tuntia, mutta sehän riitti. Sitten lähdettiin ottamaan ensikosketusta kaupunkiin. Ainii, oli muuten metkaa, kun ei tajunnut sanaakaan mistään.. :D Sitä olen aina venannut ja .. melkoista se on. Loppureissusta kyl ymmärsi jo paljon enemmän. Ja kai sitä saksaa jonnin verran osaa, koska teki koko ajan mieli puhua saksaa. Tai kaikki fraasit ja sellaset ois tullut saksaksi.

Ja voi että, nähtiin ihan megasöpöjä koiranpentuja. Awwaww. Niitä olisi voinut katsella vaikka kuinka pitkään. Ne oli siis sellaisen eläinkaupan ikkunassa telmimässä. Tässä vaiheessa otettiin ensikosketus italiailaiseen pizzaan. Oli hyvää! Söin semmoista perunapizzaa. Joo, kuulostaa oudolle, mut se oli kivan väristä ja hyvän makuista. Tankkauksen jälkeen matka jatkui. Käppäiltiin ympäri kaupunkia ja harmittelin useaan otteeseen, kun kamera jäi toiseen laukkuun. Mutta minkäs teet. Illaksi meille oli buukattu luento! Siis kyllä, ihan mentiin yliopistolle kuuntelemaan arkkitehtuurista kertovaa luentoa. Oli melkoisen hauskaa, koska luento pidettiin taas eräillä vahvimmista kielistäni eli japaniksi ja italiaksi. ;) Kivoja kuvia oli. :D Onneksi Helmi käänsi aina kun kerkesi. Ja oli siinä mullakin tekemistä, kun piti erästä nähtävyyttä katsella, joka istui edessämme. Tämän häppeningin idea oli siis japanilainen Tadao Ando, joka oli tullut kotimaastaan pitämään luentoa. Aiheesta ei sen enempää, koska en sitä ymmärtänyt. Mutta jamppa kertoi siis suunnittelemistaan rakennuksista ja.. Tadao on siis ihan mielettömän kuuluisa arkkitehti, mutta kyllähän te kaikki hänet tietysti tunnette. ;) Ja tilaisuus oli oikeasti todella suosittu, sillä suuri luentosali oli aivan täynnä ihmisiä ja mekin jouduimme sivuhuoneeseen kuuntelemaan luentoa. Siellä oli valkokangas, jossa oli Andon Powerpointit. Jätkästä ei näkynyt siis vilaustakaan. Lopuksi kävimme kurkkaamassa ison salin ovelta, ja näimme kuin näimmekin tämän kuuluisan herran. Taas omaa sivistymättömyyttäni, mutta luulin ensin yhtä toista jamppaa täksi guruksi.. Noo, kaikkea sitä käy. Ja hei, opin minäkin jotain. Vuoden 2016 olympilaiset pidetään Tokiossa! Käytiin illalla syömässä kivassa ravintolassa ja saatiin megakohtelua, koska Helmi on yhden tarjoilijamiehen suursuosikki! ;) Oltaisiin saatu kyytikin kotiin, mutta meikää alkoi ramaista sen verran, että suuntasimme nukkumaan ennen kuin tarjoilijan työvuoro loppui.

Perjantainakin urheiltiin. Lähdettiin taas kävelemään kaupungille. Käytiin katsomassa komeata linnaa. Linna on nimeltään Castello Sforzesco. Sen rakentaminen on aloitettu 1300-luvulla, eli olihan se melko vanha pytinki. Ja siellä olihurjia tykinkuulia vallihaudan? pohjalla. Jännää! Pyörittiin myös paikallisilla joulumarkkinoilla. Tai no.. markkinoilla nyt ainakin, josseivät niin jouluisia olleet. Ja syötiin lättänät munkit. Siis sellaiset frispeen näköiset (ja kokoiset). Sitten lähdettiin käymään messuilla. Odotin jotain pieniä nättejä joulumessuja, jossa on erilaisia kojuja ja vähän jotain ostettavaa.. Mutta, pieleen meni niin täydellisesti, kun pieleen vaan voi mennä. :D Messukeskus oli siis aivan valtava kompleksi, jossa oli neljä ihan megaisoa hallia täynnä eri maiden (ja maanosien) tuotteita. Sieltä olisi löytynyt varmasti ihan mitä vaan. :D Muutamia esimerkkejä mainitakseni: sukkia, saippuoita, kynttilöitä, nimikoituja esiliinoja, vaatteita, ruokaa jne.. Itse ostin sellaisen kynttiläsysteemin. (Mahdoton selittää. :D ) Se on ikuinen kynttilä, joka toimii veden, ruokaöljyn ja talouspaperin avulla. Jooo, tulkaa katsomaan. En ala selittää enempää. :D

Perjantai-ilta kun oli, niin alkoihan sitä vähän menojalka vipattaa.. ;) Tehtiin fisua ja Helmin kämppiksetkin pitivät juomasta. Ja tykkäsivät Salmiakkifisuistakin, tai ainakin huijasivat hyvin pitävänsä.. Vähän viiniä vielä ja bronto! Tarkoitus oli etsiä pari kaveria, mutta eipä heistä näkynyt jälkeäkään, itse asiassa koko viikonloppuna.. Mentiin ensin kaljoittelemaan pieneen pubiin, jossa oli jonkun kaverin synttärit ja porukka oli melkoisen vauhdissa. Hauska paikka ja hyvää kaljaa. Sieltä siirryttiin sitten Alcatraz -yökerhoon. Meidän olisi pitänyt maksaa jotain sisään ja varsinkin kun olin jättänyt ESN-korttini kotiin (enhän mä nyt ainakaan sitä tarvii), niin olisi pitänyt maksaa. Menin eri jonoon kuin Helmi, mutta mut ohjattiin sieltä pois ja pääsin ilmaiseksi sisään. Meille iskettiin sellaiset pienet pahvilaput käteen ja sanottiin, että älä missään tapauksessa hukkaa, koska se maksaa 39? e. Eli siis idea sama kuin Praterdomissa, eli kortilla ostetaan juomia ja poislähtiessä maksetaan kaikki. Paikka oli iso ja tosi kiva. Siellä oli rokkipuoli ja sit sellainen.. toisenlainen puoli. :) Tykkäsin paikasta. Ja tulihan sieltä pari Luigia löydettyä joiden kanssa jorata. Ja kuten miesten kuuluu käyttäytyä, löytyi eräs Luigi maksamaan mun laskun.. Ei paha. ;) Hänen kanssaa meillä ei ollut mitään yhteistä kieltä. Hän puhui minulle italiaa ja minä hänelle saksaa. :D Törmättiin yhteen tyttöön, joka puhui saksaa ja hän siinä käänsi meille vähän. Hän kysyi, että eikös tollainen ole melko hankalaa, kun ei ole yhteistä kieltä..? No eiiiii. :D Kyseinen Luigi vielä heitti meidät himaan illan päätteeksi. Kiitti ja hei!

Lauantai alkoi ihan kivasti, mutta kävelyn päätteeksi etsityssä ravintolassa alkoi melko täydellinen jäätyminen. :D Kumpikaan saanut oikeen sanaa suustaan, kun käytiin melkoisen pitkillä piuhoilla. :D Siitä se elämä kuitenkin alkoi voittamaan. Käytiin siis Suomen Tur... eikun siis Milanon Turusssa tsekkailemassa kanavia. Kaunista oli! Syötiin myös jätskit, vaikka ulkona oli jäätävän kylmä. Haettiin kaupasta hieman etkoilujuomaa, jotta saatiin valmisteltua itsemme uuteen nousuuun. Ja lauantainahan oli siis Suomen itsenäisyyspäivä ja pitihän sitä juhlistaa mm. Jallukolalla. ;) Katseltiin Linnan Juhlia ja maisteltiin juominkeja. Geil!

Suunnattiin tällä kertaa pienten etkojen kautta Rolling Stones yökerhoon. Etkot olivat suhteellisen suomalaisen Lorenzon luona. Oli taas matka sinnekin. Mm. ranattiin bussiin hullun lailla ja rimputeltiin vieraiden ihmisten ovipuhelimia.. :D Joopajoo, mitään en oo koskaan ottanut. Tämäkin baari oli kiva. Iso ja viihtyisä. Ja tanssilattialla oli aivan parhautta, kun kaikki pistelivät menemään ihan kympillä. Ja löysin itselleni taas jälleen uuden harrastuksen: Mosh Pit. Eli tossa on siis "ideana" se, että riehutaan tanssilattialla ihan sekona ja tönitään toisia sen mitä keretään.. Ja se on sit niinku tosi hauskaa. :) Ja jos kaadut, niin ylös vaan ja uudestaan. Mä oon btw aika hyvä tos hommas. ;) Täältäkin baarista löytyi Luigi ja .. noh.. joo. :) Oli se kuuma. Kotiin mentiin taas aamuyöstä ja Helmi teki loistavaa Pestopastaa. Naminami!

Sunnuntai alkoi Linnan Juhlien tapahtumien tsekkaamisella ja ihmeen vähällä koomaamisella. Keli oli loisto, arska paistoi, eikä ollut kovin kylmä. Jeij! Milanossa oli paikallinen juhlapäivä. Ihmisiä oli aivan mielettömän paljon liikenteessä. Siis niinku ihan sikana! Hyvä kun joukkoon mahtui. Käppäiltiin taas ympäri kaupunkia ja suuntana oli Duomo, jossa viimeksi käydessä ei ollut kameraa mukana. Poikettiin matkalla puistossa, jossa oltiin käyty jo aikaisemmin, mutta nyt oli melkoisen erilaista. Oli possujunaa ja luistinrataa sekä markkinakojuja. Ihan hauskaa! Ja käveltiin myös kuuluisien muotiliikkeiden ohi. Siis tosiaan ohi, koska tuntui, että myyjät olisivat tulleen sanomaan jo ovella, että anteeksi, olet tainnut erehtyä liikkeestä. ;) Oli ne hienoja kyllä! Päästiin loppujen lopuksi Duomolle ja tavoitteena oli kiivetä sinne katolle, mutta harmiksemme se oli juuuuri mennyt kiinni, kun oltiin änkeemässä sisään. Noh, ei sit. Maisemat olisivat salee olleet huikeat ja sääkin oli selkeä, niin olisi nähnyt pitkälle. Noh, käytiin sisällä kirkossa ja pällisteltiin sitä ulkoa. Kirkon rakentaminen oli muuten kestänyt 500 vuotta.. Ei mikään pikkujuttu.. Koska mun lento lähti illalla kotia kohti, niin mekin otettiin suunnaksi koti, koska piti käydä vielä syömässä. Jätskit ja pizzat oli päivän saldo ja oli mieltsin hyvää. Pizza varsinkin! Sitä jaksan muistella hyvällä pitkään. Ja oli se suolaistakin, koska join koneessa varmaan viisi lasia vettä. :)

Helmi saattoi mut lentokenttäbussille ja matka kotiin pääsi alkamaan. Lento meni ihan ok. Olin kentällä juuri oikeaan aikaan ja en joutunut odottamaan missään muualla kuin turvatarkastuksessa. Kun menin portille, niin samantien meitä alettiin ottaa sisään. Ja sen verran myöhässä menin check inniin, että sain paikan varauloskäynnin kohdalta ja siinä on jalkatilaa vaikka kuinka. Ja samalla rivillä ei edes ollut ketään, niin sivullekin oli tilaa. Ja sain ruokani ensimmäisenä! Täydellinen paikka! :D Jotain vikaa lennossa piti kuitenkin olla; korvat menivät superlukkoon ja oli melkoista tuskaa pään sisällä.. Mutta mutta, es geht..

Kotiin pääsin puolen yön aikoihin. Teki kuitenkin todella hyvää viettää lomaa hyvässä seurassa ja mielellään olisi ollut pidempääkin. Kuka nyt takaisin arkeen haluaa..

Ja tästä kertomuksesta puuttuu varmasti paljon asioita, mutta.. ei pysty muistamaan kaikkea. Onneksi edes tämän verran sain jakaa teidän kanssa. :)


Pistetään pari kuvaa vielä loppuun. :)


















Ne kivan kivat maisemat lentokentällä.


















Kyl te tiedätte (jos ette, niin arvatkaa :)


















Kanava























Linna



















Duomo

Salzburg

12

Terveisiä ihanasta Salzburgista! Paljon sanoinkuvailemattomia fiiliksiä jäi, mutta yritän parhaani. Kolme päällimmäistä tunnetta:
1) Nättiä - Schön
2) Kaunista - Wunderschön
3) Upeaa - Wunderbar

;) Että semmoista. Toki on muitakin fiiliksiä, mutta tolla haen sitä, että rakastin niitä maisemia. Sellaisissa kuin asuisi. Toisaalta hyvä, ettei asu, koska sitten ne olisi sitä arkea eikä yhtään niin nättejä.

Mutta joo:
Lähdettiin matkaan lauantaina 7:45. Tai silloin treffattiin Westbahnhoffilla. Juna lähti vähän myöhemmin. Junamatka kesti kolmisen tunti (alle), eikä oltu edes pahasti myöhässä. Salzburgissa jätettiin isoimmat pakaasit autoon, joka vei ne yöpaikkaamme. Loistavaa palvelua.

Tän jälkeen lähdettiin kävelemään ympäri kaupunkia. Kaupunki ei siis ole iso ja siellä pystyy ihan hyvin kävellä ympäriämpäri. Liikennetekniikan opiskelijoita (mitä ja Anna) Salzburgin liikenne kiehtoi kovasti. Oltiin esim. tosi innoissamme Strom-busseista (sähköbusseja, vähän kuin ratikat) ja pyörätiestä, joka oli kaistojen keskellä. Ensimmäinen kohteemme oli Mirabel linna.


















Siellä oli tosi nätti puutarha. Ja kukat kukkivat ja nurmikko oli vihreenä. Ja samalla suihkulähteessä oleva vesi oli jäässä. Hullua vastakohtien asettelua. Siitä käppäiltiin läpi ja sitten töllisteltiin Mozartin asuintaloa. Mozart on siis Salzburgilainen ja koko kaupunki on ihan Mozartkeskeinen. Sitten kiivettiin eräällä kukkulalle (ei laskettu niin portaita, valitettavasti), mutta alkoi hapottaa kyllä.. :) Toisaalta taidan olla aika hyvässä kunnossa, koska en ollut ihan täysin kuollut sen urakan päätteeksi. Kukkulalta oli kivat näkymät ympäri kaupunkia, mutta ei oikeastaan muuta. Salzburgin läpi virtaa joki Salzach, joka täydensi kaikkia maisemia kivasti. Ja täällä kadotettiin porukka ensimmäistä kertaa. Tultiin vähän hitaammin ja sitten tuli ongelma, että mitä portaita pitkin he ovat menneet alas. Valittiin sitten yhdet ja jeij, löydettiin oikeat! Thomas tuli meitä vastaan portaissa (lähti siis hakemaan meitä :).



















Mozartkugelmann




Sitten matka jatkui. Käytiin paikallisessa Domissa (valitettavasti ei paikallisessa Prater-Domissa, vaan kirkossa), pikaisesti joulumarkkinoilla ja muuten vaan pyörittiin kaupungilla. Tässä vaiheessa oltiin taas vähä jäljessä ja Stefan soitti mulle ekaa kertaa, että Sanna, missäs olette..? Joojoo, tullaan ihan kohta.. :) Kiskan kautta (vain muutama kuoharipullo) mentiin yöpaikkaamme, jossa kerettiin laittautua ja hieman maistella juominkeja. Sitten, voi että, sitten kyselyikäinen Sanna pääsi vauhtiin. Mentiin katsomaan kulkuetta, jonka koko idea ei lukuisten kysymystenkään jälkeen ihan täysin avautunut mulle... :) Täällä on siis sellainen jouluperinne, että 6.12. tulee joko hyvä Nikolaus tai paha Krampus, riippuen siitä, onko lapset olleet kilttejä vai tuhmia. Ja ton paraatin kärjessä kulkivat siis Nikolaus ja Krampus ja heidän perässään tuli todella paljon Krampuksen apulaisia. He olivat hurjan siis oikeesti hurjan pelottavia ja ne kiusasivat ihmisiä. Ja tolla kiusaamisella tarkoitan pelottelua, piiskaamista ja jopa pientä päällekäymistä.. Mun mielestä aivan järkyttävä perinne. Okei, ihan jees, että lapsia pelotellaan vähän, jotta he käyttäytyisivät hyvin, mutta jossain se raja menee. Nojoo, toivotaan, etten ole ymmärtänyt koko juttua ihan täysin, eli ettei se olisi niin paha, kuin mitä kuvittelen.. Sain itsekin eturiviläisenä osan tästä "päällekäymisestä" ja se siitä nätistä kampauksesta.. Höhpöh. Ja ei se nyt ihan pilalle mennyt.. Mutta jotain pahaa olen tehnyt, koska he kävivät kimppuuni..

















Tän jälkeen mentiin syömään ja bilettää baariin. Maistoin ensimmäistä kertaa elämässäni jänistä. Oli pakko kokeilla, kun oli siihen mahdollisuus! Se maistui hieman maksalle. Ei mitään kummoista herkkua, mutta ihan jees. :) Baari oli aika jännä. Eka siellä oli melkoisen epätanssittavaa jumputusta, mutta siitä se illan mittaan parani. Jeij! Ja Salzburgissa on melkoinen määrä komeita miehiä.. ;) Iha btw tiedoks kaikille.

Sitten nukkumaan ja voi sitä Annan sänkyä. Anna siis nukkui kerrossängyssä mun yläpuolella. Se natisi hirmuisesti joka kerta, kun Anna vähänkään liikahti. :D Mutta eipä se haitannut. Taisin herätä enemmän omaan kylmäkuuma -olooni ja kurkkukipuun ja nukkumisvaikeuksiin.. (Vieras paikka, vieraat ihmiset, kyl te tiedätte (osa ainakin :) ). Aamulla näytti hieman huonolta keliltä, mutta se oli vain harha, sillä oikeasti arska paistoi ja oli lämmin. Geil!

Lähdettiin tarpomaan kohti linnaa (Festung Hohensalzburg). Se sijaitsee korkealla kukkulalle, jonne mentiin sellaisella "junalla". Se rata kulki todella jyrkästi ja oikeasti kyllä pelotti, että mitä tapahtuisi, jos kässäri pettäis.. Okei, ei se voi tippua sieltä, mutta.. silti. Kai (toivottavasti) se jollain vaijerilla kulki.. Se oli hauskaa. Sieltä kukkalan päältä oli ihanat näkymät ympäri Salzburgia. Tää oli osa sitä sanoinkuvailematonta tunnetta! Täälläkin onnistuttiin hieman katoamaan, kun jäätiin ottamaan pari kuvaa ja sitten tuli risteys vastaan ja ketään ei näkynyt missään. Valittiin sitten väärä suunta ja taas pojat (Stefan ja Thomas) joutuivat meitä etsiskelemään. :) Linnassa meillä oli opastettu kierros. Ja kierros toteuttiin sellaisten kännyköiden (!) avulla. Eli siis sellainen öö..mikäseon...? No sellanen härpäke, josta kuuluu se selostus. Oli just jees! Sen sai vaikka millä kielellä, mut ei tietenkään suomeks (eikä ruotsiks). Sitten käytiin Residenzissä. En oikeen tajunnut mikä se oli, mutta ystäväämme Mozarttiin se jotenkin liittyi. (Sori, et oon sivistymätön.. :/ ) Siel oli myös näyttely, jossa oli hullun hieno taulu! Unohdin tietty taas sen nimen, mut keksin sen salee joskus. Mut joo, täällä oli siis kans sellanen kännykkäopastus. Mutta nyt se kapula näytti kaukarilta. :) Ja hei, voitte arvata, et mitä taas kävi.. Joo, oltiin syömäs ja siel kesti vähä kauemmin, mitä oltiin suunniteltu ja ilmo Stefanille.. "Joo, ollaan myöhäs, menkää te vaan". :D Sit se soitti, et montaks teit on ja kauan kestää.. Jepjep. Ku laitoin siihen viestiin vaan, että me ja luulin, et se on tarpeeks, koska oltiin neljistään aika paljon tuol reissus.. Mut ei sit ees oikeesti oltu myöhäs.. Ne odotteli siel jotain muita ja me tultiinkin iha ajoissa. :) Jesh!

Sitten käytiin katsomassa Mozartin syntymätaloa. Noh, talo kuin talo. Käveltiin sitten yhtä ostos?katua eteenpäin ja Annan oli pakko päästä vessaan. Anna meni ja me odoteltiin. Samalla kun Anna tulee (kesti aika kauan) Stefan soittaa... "Sanna, missäs ootte?" Arvatkaa vaan, että nolottiko vastata, et joojoo, tullaan iha kohta.. ;) Sitten mentiin vielä yksille joulumarkkinoilla. Mentiin Hellbrunniin.


















Se on sellainen linna vähä kauempana keskustasta. Nätti paikka sekin. Tässä vaiheessa reissua vaan alkoi jo väsyttää, niin ei jaksanut ihan kympillä olla meshissä. Ihan jees kuitenkin. Pyörittiin siellä hetki ja Jule keksi oivan tavan huijata sellaista laskuria, joka laski kuinka monta ihmistä voi päästä linnaan sisään. Jule siis pääsi sisään ja me muut ei. Jule sitten rupesi kääntämään sitä ulostulevien porttia, ja mekin päästiin sisään. Pointti oli siis se, että sisään sai mennä vain X määrä ihmisiä kerralla. Lopuksi mentiin hakemaan kamat yöpaikasta ja lähdettiin junalla kohti kotia. Kiva reissu kaikenkaikkiaan!! Jeejee!

















Ja ainii, Sound of music on kuvattu Salzburgissa, jos joku ei tiennyt. ;)


T. Sanna, joka muuten näyttää tältä, jos ootte unohtanut.















Ei, en ole surullinen siitä, että olin Salzburgissa, Wienissä, ulkomailla, poissa kotoa tms, olen surullinen siitä, että olen ollut tuhma ja Krampus antoi tukkapöllyä...

Kuvaterveisiä

10
Hei!
Tässä tulee hyvin sekalainen kuvakokoelma! Kerrankin jotain muuta kuin tekstiä. :)


















Neuwaldegg: metsä mun lähellä. Toi puu keskellä kuvaa ei ole se pointti, vaan se tausta. :)


















Tämä kuva yrittää todistaa, että mä ihan oikeasti opiskelen joskus.


















Joulumarkkinoilta Schönbrunnin linnalta ensilumen aikoihin.






















Meitsi juomassa Punschia ko. markkinoilla.
























Trampoliinikurssi. <3















Kotikatu ensilumen aikaan. Kyllä, täällä oli lunta.

















Perus Mensaruoka (kouluruoka, 4,30e)





















Piparitalo Rathausin joulumarkkinoilla.


















Joulukalenteri Rathausissa.























Annoskateus.. :)

Ooppera

10

Hei!

Oltiin oopperassa katsomassa Taikahuilua. Tästä se mun kulttuurisoituminen alkaa! ;) Oltiin seisomapaikoilla. Täällä on siis sellainen systeemi, että noin puoltatoista tuntia ennen esityksen alkua aletaan myydä seisomapaikoille lippuja. Liput maksoivat tänään tuonne oopperaan 3-4e. Eli ei oikeastaan mitään. Lippuja riitti ihan hyvin ja paikat olivat ihan ok. Jalat alkoivat väsyä toisella puoliajalla (mikä se on näillä termeillä? :). Paikoilla on pienet näytöt, josta saa valita englannin tai saksankieliset tekstit. Puheet oli käännetty vain englanniksi, koska ne esiintyjät siis puhuivat saksaa silloin kun puhuivat. Ja onhan se melkoista kirkumista toi ooppera. Ainakin naisten osalta. Miesten laulu on ihan jees.

Tossa oli kolme sellaista nuorta poikaa ja ne oli ihan mun lemppareita. :D Ja ne osas laulaa. Mut ne oli jotenkin tosi suloisia. Tarinasta oli vaikee päästä kärryille, mutta olin lukenut jo etukäteen, et mitä siinä (pitäis) tapahtuu, joten pieni käsitys oli asiasta.

Ja sit: en oo oikeen koskaan tajunnut sen kapelimestarin roolia. Siinä se vaan huitoo ja huitoo. Ku kelasin, et jos ite osaisin soittaa ja soittaisin samaa biisiä/biisejä miljoona kertaa, ni kyllä mä tahdissa pysyisin ilman sitä huitojaakin. En ehkä vaan tajuu, mut toi on mun mielipide. Ja ne ei varmasti soita ensimmäistä kertaa yhdessä, joten..?? Valaiskaa mua!

Mutta joo, kiva kokemus. Käyn varmasti vielä uudestaan, kun olen täällä. Ja sit joskus aikuisena voidaan mennä mun miehen (niin siis kenen? :) kans viettämään laatuaikaa kahdestaan oopperaan. ;)

Kulinaristisia elämyksiä

10

Hoi!

Joopajoo, se talvi taisi sitten olla siinä.. :/ Eilen nimittäin satoi vettä. kun tulin trampoliinikurssilta. Voihan pahus. Tänään oli taas pikkupakkasta / nollassa, mutta ihme kyllä ei ollut liukasta. Tai sitten en vaan huomannut sitä. Mut joo, ei enää lunta. Toivottavasti se Suomen myrsky tulee nyt vuorostaan tänne. Oon nimittäin vähän kade niille lumikasoille, mitä siellä on. Ainakin pääkaupunkiseudulla.

Mut joo, otsikkoon (eli aiheeseen). Unohdin ihan kertoa, että lauantaina join SIIDERIÄ! Siis kelatkaa. En oo ennen täältä löytänyt. Oltiin yhdessä Pubissa ja siellä oli vaikka minkälaisia siidereitä. Ei kyllä mun lempparimerkkejä, mutta silti. Itse päädyin Kopperbergiin (ja tilasin saksalaisittain äännettynä) ja Tiia otti Strongbowta. Oli hyvää!

Ja toinen suuri löytö oli oikeat fisut! Eli siis salmiakki. Kun tulin pomppimasta, niin katselin siinä Shottentorin (mun ratikkapäätepysäkki) yhden kiskan ikkunaa ja mitäs siellä muuta kuin naminamifisuja! Jeij! MUTTA, törkeetä rahastusta. Osa fisuista maksoi 1,30e, osa 1,40e ja salmiakit 1,70e! Aivan röyhkeetä. Mut silti, fisuja! :D

Mut joo, mennään tänään oopperaan katsomaan Taikahuilua. Jännää. En oo vielä täällä ollut oikeassa oopperassa.

Mut nyt ei kai sit ollut enää muuta.. Ei voi muistaa.. :) Tschüßi!

Talvi tuli kaupunkiin

10

Hello!

Talvi siis tosiaan pamahti Wieniinkin viikonloppuna. Lauantaina alkoi taivaalta tippua pieniä valkoisia hiutaleita ja jeeee, ensilumi tuli! Kämppis Nunu oli ihan innoissaan, sillä se oli hänen ihka ensimmäinen lumikokemus. Hullua ajatella, että joku ei ole nähnyt ennen lunta. Päivän mittaan lunta satoi enemmänkin ja sitä tuli niinkin paljon, että jäi maahan. Nyt sitä ei enää niin hurjasti ole, mutta jonkin verran. Ja lumi on täällä aivan erilaista kuin Suomessa. Tai oli ainakin viikonloppuna. Se oli aivan loistavaa lumipallolunta (toki oli pakko pari palloa tehdä :), mutta ei silti märkää. Eli hanskat olivat aivan kuivat lumileikkimisen jälkeen. Ja kun käveli, niin lumesta tuli sellainen pakkaslumiääni, vaikka se ei tod. mitään kunnon pakkaslunta ollut.

Ja puhutaan nyt sit viel lisää säästä, kun en muista, että mitä piti kirjoittaa. Täällä oli perjantaina myrsky. Siis ihan oikea syysmyrsky. Tuli vettä, tuuli ja ukkosti(!). Itse en salamoita nähnyt, mutta luotettavat lähteet kertoivat, että niitä näkyi. Melkosen kökkö keli. Oli ihana päästä kotiin kuumaan suihkuun ja peiton alle.

Täällä on tähän aikaan vuodesta tosi paljon Joulumarkkinoita. Niiden konsepti on sellainen, että siellä on paljon erilaisia kojuja, josta saa ostaa käsintehtyjä (suurin osa ainakin) koriste-/käyttöesineitä. Ja tietysti juoda Punschia ja Glühweiniä [noin glögiä]. Kävin Rathausin markkinoilla päivällä (pitää mennä myös illalla) ja Schönbrunissa illalla. Oli kivaa, vaikka olikin kylmä. Ja Schönbrunissa ostettiin kaikki erimakuista Punschia ja vertailtiin. Meillä oli: Sissi Punschia, Weiße Schokolade Punschia, Waldbeere Punschia ja tavallista Punschia. Mun mielestä Sissi Punsch oli parasta. Se oli vähän niinku mangon ja appelsiinin makuista. Laitan sit kuvia, kun saan ne kamerasta ulos.

Mutjoo, en muista, mitä muuta piti kirjoittaa (jotain oli), joten lopetellaan. Moro!

Jutoa

10

Moi!

Olin tänään käymässä Suomi-koulussa. Tiedättehän? Sellanen kerho, johon voi tulla suomalaiset lapset, jotka asuvat täällä Wienissä. Lapset tulevat sinne opettelemaan Suomen kieltä ja kulttuuria. Tänään heillä oli sitten judo-oppitunti. Näytettiin vähän ukemeita, heittoja ja sidontaja. Lapset pääsivät kokeilemaan mattorandoria ja erilaisia ketteryysliikkeitä, kuten esim. judoetanaa (mullekin uusi), merirosvokuperkeikkaa (kuperkeikka yhdellä jalalla) ja lentämistä. Sitten katseltiin hieman judovideota. Perus helppoa ja kivaa. Lapset on aina niin energisiä ja innolla mukana. Ja ihania, niin kauan kun eivät ole omia.

Kuvia tulee sitten kun saan ne tuolta kamerasta ulos.

Hui, huomenna pitäisi opiskella.. :S Mulla on blockikurssia (sitä on siis vain kahtena perjantaina) 9-16.. :S Hajoon niiiin täysin, koska en jaksa ymmärtää saksaa noin montaa tuntia. Nooh, toivottavasti on edes mielenkiintoista. Aihe on siis Nicht-motorisiert Verkehr [Ei-motorisoitu liikenne]. JA en oo ikinä menny koululle noin aikaisin (paitsi alussa kielikurssille). Saas nähdä miten sitä jaksaa herää. Pitää pakkaa reppu illal valmiiks ja kattoo vaatteet, ni ei täydy ku kävellä ovesta ulos.

Mut joo, yks ylläri on viel takataskussa, mut sen saatte kuulla (nähdä) sit joskus myöhemmin!

Tschüßi, baba!

On-nel-li-nen

10

Tämä nainen on helppo tehdä onnelliseksi.. näköjään. :) Tänään on ollut oikea superpäivä! Ja kuten jo tytöille sanoin, niin valitettavasti en ole menossa treffeille ylikuuman itävaltalaisen (enkä kenenkään muunkaan) kanssa.. VAAN! Mua kehuttiin hurjasti trampoliinikurssilla. Tänään kerrattiin kaikki perushypyt, koska voltteja ei voida alkaa tehdä ennen kuin ne on kunnossa. Mun ainoa virhe perushypyissä (istualleen, selälleen, vatsalleen) oli, että unohdin ojentaa mun varpaat pari kertaa.. Tässä vaiheessa en saanut vielä mitään kommentteja.. Koska ne ohjaajat vain korjaili virheitä. Mutta sitten mentiin eteenpäin ja sain kuulla moneen kertaan sanat: prima, super, sehr gut jne.! Jeij! Mutta kaikkein paras oli, kun se toinen setä sanoi mulle, että "Du bist die beste in diesem Kurs! [Olet tämän kurssin paras]. Voi että kun tuli hyvä mieli! Ette uskokaan! Tästä on hyvä jatkaa. Ainii, huomenna on niskat kipeet.. ;)


Ja loppuun hieman fiilistelyjä... :P

I need a hero
I'm holding out for a hero 'til the end of the night
He's gotta be strong
And he's gotta be fast
And he's gotta be fresh from the fight
I need a hero
I'm holding out for a hero 'til the morning light
He's gotta be sure
And it's gotta be soon
And he's gotta be larger than life

[Marsu tais ainakin ottaa kopin.]

Judoa ja hanhea!

9

Hei, innoistuinpa ja kirjoitan taas. :) Ahkeroin siis! Okei, en halua opiskella. Ja Stefan sanoi mulle joskus alussa, etten salee jaksa kirjoittaa tätä enää parin kuukauden jälkeen, mutta jaksanpas!

Joo, olin siis eilen ekaa kertaa täällä judo-ohjaajana. Jee! Paikka oli kiva. Se oli joku peruskoulu ja siellä oli tosi hyvät tilat. Pukkarit tosi asialliset ja jumppasali oli iso. Kannettiin sinne sellanen öö.. 10x10 tatami. Mun apuna oli hurjan mukava Jutta, josta olikin ihan mielettömästi apua, erityisesti kielen kanssa. Ekassa ryhmässä oli viisi noin 6-vuotiasta poikaa, jotka olivat juuri aloittaneet judon. Leikittiin erilaisia hippoja (joojoo, osasin selittää säännöt saksaks ;), jumppailtiin, tehtiin ukemeita, opeteltiin osotogaria ja katsottiin yhtä mattokääntöä. Tunti on todela lyhyt aika tehdä oikeastaan yhtään mitään ja kun pojat vielä tekee kaiken aika hitaasti ja vähän touhuaa jotain muuta siinä sivussa, niin.. noh, ei saatu paljoa aikaiseksi. :) Toisessa ryhmässä oli neljä osallistujaa, joista yksi oli tyttö. Aika samalla konseptilla mentiin. Nämä tosin pääsivät jo heittämäänkin kunnolla, koska olivat sitä tehneet aikaisemminkin. Kolmas ryhmä oli iso, en edes laskenut kuinka monta heitä oli. Heidän kanssaan pelattiin paljon erilaisia pelejä, kaverit innoistuivat ihan kunnolla. :) Koko ajan joku halusi olla hippa tai pelata uudestaan. Heidänkin kanssa tehtiin osotogaria ja lisäksi ippon-seoi-nagea. Mutta hurjan kivaa oli ja opin, että mahallaan on AUF DEN Bau! ;)

Illalla mentiin Itävaltalaisen perinteen mukaisesti syömään hanhea! Annos oli melkoisen kokoinen, mutta ihan hyvin sen sai ahdettua kitaan. :) Hanhi maistui aika paljon kanalle ja se oli hyvää. Pidin! Ja ei siinä köntissä ihan hullun paljon syötävää ollut, koska suuri osa oli luuta. Sen lisäksi oli sellainen perunapallero (ei erityisen hyvää) ja kaalia. Tulipahan tuokin perinne koettua. Ja toi kuva on hieman hämäävä, ei toi kaalikasa oikeesti ollut noin paljon suurempi kuin kaikki muu ruoka. Kyllä se lihaköntti oli kaikkein suurin. :)

Hyvinvointia

9

Hei!

Paljon puhutaan siitä, että nuoret, varsinkin suomalaiset nuoret, voivat huonosti. Nyt ei voi ainakaan tästä suomalaisesta nuoresta sanoa moista.

Oltiin viime perjantaina Hyvinvointi -messuilla. Täällä on ihan hullun iso messukeskus ja yhdessä osassa järjestettiin ko. messut. Siellä oli hurjan paljon esillä erilaisia porealtaita. Ostan toki sellaisen heti omakotitalooni, jonka rakennan, kun vakiinnun, valmistun ja olen rikas (tai mies on rikas :). Mutta joo, ensin näytti siltä, että eihän siellä ole mitään muuta kuin niitä altaita. Mutta löytyihän sieltä vaikka mitä. Oli erilaisia testejä (näätkö, kuuletko, oletko terve jne) ja paljon eri hierontapuljuja. Testattiin pää- ja sormihierontaa. Ne lupasi, että päänsärky lähtee siellä päähierontajutulla. Mulla ja Tiialla oli ihan mieletön krapula (mulla lähinnä pää kipee), joten pakkohan se oli testata, että toimiiko se tuote. ;) Päänsärky kyllä väheni, joten kai se sitten ihan hyvä tuote on. ;) Saattoi se päänsäryn väheneminen johtua ehkä Cokiksestakin. Who knows? Sitten testattiin tavallista hierontaa. Siinä hierottiin niskat ja vähän käsiä. Voi että teki hyvää! Oon pitkään jo kaipaillut hierontaa (hierojaa) ja ach soo, kun tuli havä fiilis. Tässä vaiheessa ei enää ollut krapulasta mitään tietoa. (Okei, tiedätte itsekin, että toi oli kusetusta). Hieronnan jälkeen alkoi olla jo aika väsy, mutta kierrettiin vielä vähän. Ostettiin Riinan kanssa sellaset jännät nutturapidikkeet (okei, ei kerro mitään toi sana). Näätte joskus. mut hieno se on. Ja näppärä ku mikä. Messuilla oli myös paljon kaikkia ruokajuttuja. Suklaatakin. En kyllä usko, että se oli mitään terveyssuklaata.. Ja lähtihän sieltä mukaan pari joululahjaakin. Mutta sitten loppui rahat! :D

Lauantaina ja sunnuntaina judokisailtiin. Olin lauantaina ihan tulessa. Geil! Sunnuntaina oli ne uudet mattokilpailusäännöt ja sitten oltiinkin ihan jäässä... :) Mut hyvin meni kuitenkin.

Maanantaina oltiin lisää terveitä, kun oli trampoliinipomppimista. Olin ihan shokissa, kun siellä ei ollut ketään, vaikka mäkin olin myöhässä. Kelasin, et tunti on peruttu tms, mut kyl ne ohjaajat oli siel. Kyl sinne sit sen verran valui porukkaa, että joka trampoliinilla oli 2-3 tyyppiä. Ja yleensä on siis 5-6. Oli melko raskasta, kun oli itse koko ajan vuorossa. Mutta kivaa. Tehtiin jo volttejakin. Kerien! Jeij!

Tiistaina juoksin koko päivän ympäri kaupunkia. Shoppailin. Kelatkaa, minä! Ostin pipon ja monitoimitulostimen. Nyt on sit sellainenkin. Lähinnä siksi, että koululla tulostaminen on ihan mielettömän kallista.. :S Ja onhan tuolle käyttöä Suomessakin. Ja nyt viimeistään on rahat ihan loppu! :D (Vaikka täällä tuomaroinnilla "ansaitsee" ihan kivasti). Ja tuon takia olin judosta myöhässä. Ja voi että mua ärsyttää judossa ihmiset, jotka vääntää pelkällä voimalla, eikä tajuu sitä, et toinen on heikompi.. Otin mattoo sellasen sinivöisen ison äijän kanssa ja sit se jotenkin (valitettavasti) sai pungettua mut sidontaan, enkä päässyt sieltä mitenkään pois. En tietenkään rupee siin tilantees taputtaa ja se pitää mua siin joku minsan pari.. No ei, JESH, molemmat oppi ihan sikana. Prkl.

Mut joo, lisää hyvinvointia. Oltiin eilen kylpylässä. Se oli jossain tuolla Wienin ulkopuolella ja ihan kiva paikka. Siel oli ulkoaltaita, poreallas, uintiallas ja sit sellanen "terveysallas", jossa oli erilaisia hierontaja jne. Kiva paikka. Teki tosi hyvää. Kyllä uni maittoi, kun tulin kotiin takaisin. Mentiin sinne yhden Jan'in kyydillä. Pojalla on sellainen uudehkon karhea Mersu (siis ihan hullun hieno) ja oli melkoisen coolia, kun ajettiin moottoritiellä. Meitä oli viisi kyydissä, eli painoa jonkin verran ja auto kiihtyi kuin unelma. Ja kun ajettiin vähä kovempaa, niin kurkkasin Jan'n olan yli ja vauhtia oli se 220km/h. Eikä se oikeesti tuntunut missään. Okei, mentiin kovaa, mutta ei tod. tuntunut kolmannelta sadalta. Ja vasta kun mentiin yli kahdensadan, niin Jan laittoi molemmat kädet rattiin. On varmaan kiva ajaa hyvällä autolla. SANNA HALUU KANS UUDEN AUTON!


















Mut joo, tällaista tänne!

Bussi!

Bileet Rathausilla

Hai!

Eilen oli ihan hullut bileet. \o/ Meillä oli siis Coctail Partyt Rathausilla. Sinne oli kutsuttu Wienissä opiskelevat ulkkarit, Erasmus -opiskelijat. En oo ihan varma, että pääsikö sinne muutkin, kuin Erasmukset, mutta ihan sama. Ulkkareita kuitenkin. Ja oli siellä jonkin verran paikallisiakin, jotka toimii näissä ulkkarikuvioissa. Ja näihin bileisiin ei suinkaan kaikki päässyt, koska kutsuja oli vain X määrä. Mutta minä ja oikeastaan kaikki kaverini saivat kutsut, joten nou probleema.

Tilaisuus oli puolivirallinen eli pukeuduttiin nätisti. Ja mulla oli eilen ihan tosi nätti olo. :) Tuntui kivalta näyttää kerrankin hyvältä ja erilaiselta kuin normisti. Mulla oli mustat suorat housut ja sit tällanen punamusta -paita. Ja koruja! Kuva tulee jossain vaiheessa. Ja korkkarit toki, jotka osoittautuivat melkoisen huonoksi valinnaksi jatkojen suhteen..














Leen, Riina, Delphine, meitsi, Anna ja Tiia



Tilaisuus alkoi 19:30 (piti alkaa siis). Oikeasti aloitettiin ehkä kasin maissa. Tilaisuudessa oli ruokaa (ei liian paljoo ainakaan) ja juomaa, jota oli sitten syömisienkin edestä. :D Tulihan sitä viiniä hieman juotua.. :) Alussa oli pari puhetta, joista ei saanut oikein mitään selvää, koska salissa oli hirmuinen hälinä koko ajan. En edes tiedä, että kuka siellä puhui. Varmasti hienoja asioita ja tärkeitä tyyppejä.

Ja oli ihan hirmuisen kivaa, kun pojilla oli puvut päällä (ei kaikilla kuitenkaan), ja he näyttivät niin komeilta. Ja tuollainen pukeutuminenhan on aina vedonnut muhun. ;) Cool.

Ei siellä sitten oikeen mitään muuta tapahtunut. Hengailtiin vaan. Joskus 22-23 aikoihin lähdettiin jatkoille Prater Domiin (se uusi iso yökerho). Siellä oli Ladies Night, joka tarkoitti ilmaista sisäänpääsyä naisille sekä 10 eurolla juotavaa. Ihan mielettömän loisto paikka. Miellytti minua todella! Iso paikka, paljon tanssilattioita, hyvää musiikkia ja kuumia tanssijapoikia. Uuuh uuh. :D

Tässä vaiheessa kuitenkin kirosin korkokenkäni alimpaan helvettiin, koska jalkoja särki ihan mielettömästi.. :/ Päkiät oli ihan kuolemassa. Jonkun aikaa jaksettiin jorata, mutta kolmen aikoihin oli pakko lähteä pois. Onneksi ihana Tiia majoitti mut yöksi, niin ei tarvinnut lähteä yödösillä kikkailemaan.

Ja kyllä, tänään on krapula. Hiljaa kaikki, muutenkin kökkö olo. :D Noeii, päätä vaan särkee! Mutmut joo, tonne uudestaan viel!

Ja jos joku ei vielä hokannut, niin mulla oli ihan loistoilta!! \ü/

Ja takaisin kotona

Hello!

Täällä taas. Kotona Itävallassa. On jotenkin hassu olo. Kuitataan se vaikka koti-ikävällä sitten.. Pieni katsaus menneeseen..

Viime viikolla olin taas tietokoneasioita säätämässä.. Olin menossa Stefanin työpaikalle faksaamaan sen lappusen, jossa hyväksyn sen korjaussuunnitelman, jotta he aloittavat sen koneen korjaamisen. Stefan oli kuitenkin sairastunut, eikä ollut töissä.. No greit. Hän oli kuitenkin ihan mielettömän ystävällinen ja järkkäsi työkaverinsa auttamaan minua faksaamisen kanssa. Löysin mestan suhteellisen helposti, mutta eka ongelma tuli sisäänpääsyn kanssa, kun piti jutella ovipuhelimelle.. Ei, en ole tyhmä, en vain osaa saksaa. :D Noo, pääsin lopulta sisään. Jee. Stefanin kaveri, Mike? oli hirmuisen mukava ja puhui melkoisen nopeaa saksaa. Jouduin sanomaan, että sori, nyt en ihan ymmärrä, voisitko puhua hitaammin.. Ei, en ole tyhmä, en vain osaa saksaa.. Noo, siinä säädettiin jotain ja saatiin paperi faksattua. Ja toivottavasti kone tulisi kohta! Tällä viikolla odottelen saavani sen. Ja joo, vielä kerran, en ole tyhmä, en vain osaa saksaa! :DD

Siinähän se meni ja tämän takia myöhästyin tietenkin luennolta. Ja eiköhän se proffa ottanut mut silmätikukseen, koska tulin myöhässä ja tulen Suomesta, jossa hän oli joskus käynyt. Ja ärsytti niin sikana, koska hän tietenkin oletti, että tulen Helsingistä.. Prkl. Kyseli multa kaikkea Helsingin liikenteestä. Ei siinä mitään, koska tiedän kuitenkin Helsingin mestat melko tarkkaan, mutta ärsytti silti. Toinen luento meni ihan jees, mutta olin niiiin väsynyt sen jälkeen, etten jaksanut lähteä enää judoon. Menin siis vaan lenkille.

Keskiviikkona käytiin Bratislawassa pyörähtämässä. Käytiin shoppailemassa. Ei ollut ihan liikaa aikaa siellä, joten itse en löytänyt oikein mitään. Ostin tietokoneelle laukun. Mutta Riina löysi laskettelupuvun. Guut!

Sitten oli Ruotsin reissu.

Ja eilen hermostuin oikein kunnolla luennolla. Siellä proffa otti mut ja mun unkarilaisen kaverin silmätikuks ja kiusas meitä koko ajan. Mua vitutta ihan urakalla. Ja sitten vielä, kun hän yhdessä esimerkissä kysyi, että kenellä on Niken tai Adidaksen kengät ja toki viittasin (minä ja unkarilainen oltiin ainoat, jotka viitattiin). Sitten hän alkoi moralisoida, että on teidän oma valinta, että ostatteko halpoja, lapsityövoimalla tehtyjä kenkiä, vai parempia Itävaltalaisia kenkiä.. Mä otin itteeni niin kympillä ja hermostuin iha sikana. En siellä ruvennut meuhkaamaan, mutta luennol jälkeen kyllä kiehui.. Sen tytön kanssa (ehkä Julia?) raivottiin yhdessä. :D Mut joo.. Näitä käy. Toinen luento meni paljon kivemmin. Siellä oli joku vieraileva luennoitsija ja ymmärsin hänen puheestaan oikeastaan kaiken. Loistavaa saksaa! Jee! Tuli hyvä mieli.

Mut joo, ei muuta tänne. Paitsi, että täällä on + 20° ja melkoisen mukavaa siis! ;)

I Sverige

Hejssan!

Jag ska skriva i dag på svenska, eftersom jag är i Sverige. Alltså, hälsingar alla. Jag är nu i Borås och jag hade resat den hela natten. I går var jag i Stockholm och jag hade köpat ny jacka och skorna. Jag var också på bio. Jag tittade på High School Musical 3.

Mut joo, voin kirjoittaa suomeksikin, jotta tekin kaikki ymmärrätte. ;)

Oli kyl aika hullu shokki tulla tänne. Kun lähdin Wienistä, niin siellä paistoi arska ja oli oikeastaan T-paita keli, noin +20. Ja kun tulin tänne, niin laskeuduttiin tosi paksun pilviverhon läpi, ulkona satoi ja plussaa (!) oli viitisen astetta. Ja tuuli hullun kylmästi. Ja keski-Euroopan tyttö on siis liikenteessä syystakilla ja -kengillä. Geil.

Matka meni kuitenkin kaikin puolin hyvin. Niki Airin lentoemoilla oli muuten huippusiistit hatut. Pinkit sellaset.. myssyt! :D Päästiin ajoissa liikenteeseen ja tultiin ajoissa perille. Ja Wienin lentokentällä tuuli aivan mielettömästi. Siis tarkoitan, että ihan hullusti. Jos ei olisi pitänyt kaiteesta kiinni, kun nousi koneeseen, niin olisi saletisti kaatunut. Ikinä ollut noin kovassa tuulessa.. Lennolla sai ruokaa ja paikallisia lehtiä luettavaksi. Jee. Sain matkalaukkuni ensimmäisten joukossa ja olin tokana ulkona kentältä. Tai siis sieltä, mistä saa laukut. :) Siitä sitten Arlanda Expressillä keskustaan (on muuten tosi näppärä yhteys) ja tutkimaan mestoja.

Taidanpa laittaa vaan pikaisesti plussat ja miinukset ylös ja kirjoittaa ehkä joistain jutuista vähän enemmän. Ei oikeen jaksa nyt kirjoitella..

+ Kahvi
Siis normaalia kahvia! :) Ja santsikuppi oli ilmainen. ;)

+ Tutut liikkeet, siis kaupat :D

+ Tosi lähellä kotia
Hippasen taisi koti-ikävä iskeä.. Varsinkin Tukholmassa aloin ajatella, että pikku hetki vain ja olisin kotona..

+ Ymmärrän kaiken
Ruotsi on siis helppoa!

+ Siisteys ja asioiden toimivuus (kuin junan vessa)

+Voi maksaa luottokortilla
+ Mäkissä sai itse ottaa ketsuppia ja pippuria
+ Ei polteta sisällä
+ Maija!

- Sää :(

Menee itse asiassa molempiin, koska Tukholmassa sää oli hirveä, koska satoi, mutta Borasissa ihana, koska aurinko paistoi. Oli vähän kylmä tosin..
- Minua ei aina ymmärretä
Ihme tyyppejä noi ruotsalaiset, kun ei ymmärrä mun saksaruotsia! :D

- Lentopääkipu
- Pikaruokalat menivät aikaisin kiinni
- Ei saanut nukuttua matkoilla

Mitäs muuta.. Leffaan mennessä lippuja ostaessa mun edessä oli kai italialaisia jamppoja, jotka olivat kuuroja. Oli hauska seurata heidän lippujen ostamista. Ja hyvinhän se onnistui. :)

Ja ainii, bussissa oli alkolukko. Loistavaa! Aloin ihmetellä, että mitä se kuski rupesi siinä johonkin astmapiippuun puhaltelemaan, mutta tajusinkin, että alkolukkohan se oli. Niitä lisää!

Hälsningar!

Kiirettä

Hellou!

En tiedä antaako otsikko jonkin verran väärää kuvaa, mutta tuntuu, että koko ajan on hoppu ja vaikka mitä tekemistä. Ja viikot ne vaan kuluu hurjan nopeasti. Kohta oon taas Suomessa (käymässä siis ;).

Täällä on siis Vienna International Film Festivaalit käynnissä parhaillaan. Ja täällä on jopa yksi Kaurismäen leffa ohjelmistossa. Se on tosin joku englanninkielinen ja ikinä kuullutkaan siitä ja kaiken lisäks vielä loppuunmyyty, mutta silti. :) Käytiin katsomassa yks ranskalainen leffa "le silence de Lorna". Siinä oli saksaks tekstit ja suurimman osan ymmärsi kyllä, mutta ainahan sitä olis helpompi katsoa jollain kielellä, jonka osaa kunnolla. :)

Kävin myös hankkimassa VorteilsCardin, joka on siis alennuskortti juniin. Itävallan sisäisistä matkoista saa -50 % hinnasta pois ja ulkomaille suuntautuvista -25%. Nyt pitää enää alkaa matkustaa hullusti. :)

Torstaina meillä oli Buddy Networkin järkkäämä Eurodinner. Se siis tarkoitti, että jokainen teki jotain safkaa omasta maastaan ja sit mässättiin niitä. :) Cool. Me leivottiin Kirsin kanssa mustikkapiirakkaa ja korvapuusteja. Ja ne tekivät hyvin kauppansa. Munkin mielestä ne oli hyviä. Ja huomatkaa siis, että me leivottiin YHDESSÄ, mä en ainoastaan syöny taikinaa ja avannu uunia. ;) Vois ihan tosissaan alkaa sit Suomeen takastullessa opetella tota kokkaamista.. Meillä oli leipomusten lisäksi Turkinpippuriviunaa ja oli kyllä kiva katsella ihmisten ilmeitä, kun ne maistoi sitä. :D Ei maistunut ihan kaikille. Kummajaiset eivät ymmärrä hyvän päälle.

Perjantaina sain hieman konsultointiapua Emelieltä Ruotsin reissuuni liittyen. Piti ostaa matkaliput välille Tukholma-Boras-Tukholma. Kyllähän ne sitten pienen säätämisen jälkeen järjestyi. Mua niin ärsyttää säätäminen.. :/ Ois ollu niin helppoa mennä siinä liiton dösässä, mutta ei niin ei.. Tuleepahan vähän seikkailun makua tohonkin reissuun. ;)

Illalla oli Aljazin syndet. Oli myös Thomasin syndet, mutta välillä on tehtävä valintoja.. Siellä oli hullusti viunaa ja tulihan sitä vähän maisteltuakin.. Baariin piti mennä, mutta eipä päästy enää sisään 2-3 aikoihin. "Tää on täys". No ei sit kerta. Tänne siis avattiin uusi baari: Prater Dom, joka on ihan hullun iso ja kai ihan kivakin. Pitää mennä joskus toiste testaamaan. Juttelin jonossa paikallisten kans ja ihan hauskaa mulla oli, vaikka en sisään asti päässytkään. Olin himassa seiskan aikaan aamulla ja lauantai meni ylläriylläri koomatessa. :) Ja sain viime hetkillä jopa seuraakin yöllä. Eräs jantteri iskeytyi seuraani ja.. nih.. Jos se ois ollu kuumempi, ni sillä ois voinu olla vaikka jotain tsäänssei. ;D Mut ens kerral parempi onni. (Kummalla?)

Sunnutaina täällä oli joku ihme päivä. Mulle ei ole vielkään selvinnyt, että mikä. :D Siis kai joku kansallispäivä. Pahoittelut sivistymättömyydestäni. Hofburgilla oli hirmusti jotain armeijajuttuja ja joku paraati, joka kyllä missattiin, koska se oli jo aamulla. Oltiin mestoilla kämppikseni Nunun ja hänen kavereidensa kanssa. Hirmu kivaa, et pääsee tutustuu uusiin ihmisiin ja kaikki on tosi mukavia.

Ja ainii, yksi päivä oli meidän ratikan kanssa jotain ongelmia.. Normisti se kulkee 3 minuutin välein, mutta nyt jostain syystä 9 minuutin välein. Tuohan siis tarkoittaa, että kolmen ratikan jampat samassa ratikassa. Eli melkoisen ahdasta. Venasin ratikkaa pysäkillä, jossa oli kirjakauppa vieressä. Tutkin siinä sitten jotain alennuskoria ja matkaani tarttui ensimmäinen saksankielinen kirja. Kirjan nimi on "Röyhkeät naiset rinteillä" ja se vaikuttaa ihan kivalta. Se on novellikokoelma, eli suhteellisen helppolukuista sinällään, ettei tarvi koko kirjaa keskittyä samaan asiaan vaan juttu vaihtuu aina välillä. Kattoo nyt, että saanko sitä ennen kevättä luettua. :) Kun on Cosmokin luettavana. Ja sit jotain koulujuttui, mut eihän ne ny niiiin tärkeit oo. ;)

Ja lähden siis torstaina valloittamaan Ruotsia, joten Puss och Kram!

Päivitys kuulumisiin

Taas hieman kuulumisia keski-Euroopasta. :)

Käytiin uudella kierroksella Teknillisessä museossa. Oli kivaa jälleen. Nyt tuli nähtyä vähän eri asioita, mitä viimeksi. Ja esim. se yksi näyttely (ympäristöystävällinen liikenne) tuli koluttua tarkemmin läpi ja luettua niitä tekstejä ihan ajan kanssa. Ja käytiin myös osastoilla, joihin ei viimeksi keretty. Nytkään ei tosin päästy alimpaan kerrokseen asti. ;)

Illalla maisteltiin jälleen viinejä ja juustoja. Yksi omaa makua miellyttävä valkkari löytyi (en vaan muista enää, että mikä se niistä pulloista oli :D ) ja lopulta saatiin paikalle myös sinihomejuustoa, josta olen alkanut jo varovaisesti pitää! Yöllä käytiin etsimässä bileitä kaupungilta, mutta eipä niitä näkynyt. :) Hassua, kun toisena perjantaina on monet bileet samaan aikaan ja joskus ei sitten löydy yksiä etsimälläkään. Ja en viihdy täällä baareissa ton tupakansavun takia ollenkaan.. :/ Ihan kökköä, kun siellä olisi varmasti muuten ihan hullun hauskaa. Ja sama pätee kaikkiin kuppiloihinkin. Voisin hengailla kahviloissa vaikka kuinka, mutta.. niih.

Sunnuntaina pääsin ensimmäisen kerran tositoimiin judokisoissa. Menin paikalle hienosti ajoissa ja törmäsin heti Frankyyn, joka oli siis vastaava tuomari noissa kisoissa. Pidettiin aamulla oikein pikapalaveri, ehkä jopa viisi minuuttia, josta 3 käytettiin mun kysymykseen vastaamiseen. :) Alussa Frank puhui ihan ok hidasta saksaa, mutta palaverin lopussa mentiin jo sellaista kyytiä, että teki mieli kysyä, että hitaammin kiiiiitos. Ennen kuin sain kerättyä niin paljon rohkeutta, että oisin keskeyttänyt Herra Ison Herran, niin palaveri oli jo loppu. :D Tärkein anti palaverissa oli se, että tänään ollaan matolla yksin, ei kulmia. No jesh, kiva aloitus kaudelle (Ja uralle Itävallassa) Judo oli kuitenkin samanlaista, kun muualla maailmassakin. Paitsi, että täällä U13 ikäluokassa käsilukot on sallittuja ja > U15 kaikki on sallittua. Pari kertaa tulin antaneeksi väärät pisteet ja huomasin sen saman tien, mutta minkäs teet, kun kukaan ei korjaa.. Prkl. Niistä Frank huomautti heti. Muuten kehui paljon kaikin puolin. Sanoi jopa, että ääni oli hyvä ja riittävä, vaikka itsestä tuntui, ettei se riittänyt millään.. Kisapaikalla oli hirmuinen meteli koko ajan.

Ja ainii, yks suuri ero. Punnitus! Tuomaripalaveri oli siis tunti ja vartti ennen kisojen alkua. Mietin pitkään, että miksi. Ja suurempi yllätys oli se, että tuomaripalaveri ei edes kestänyt kauaa, joten mitä hittoa siinä vielä tunnin tekee?? :0 Noh, selvisi kuitenkin, että tuomarit pitävät punnituksen. Frank kysyi vapaaehtoisia ja itse ilmosin itseni vapaaehtoiseksi toiseen punnitukseen (iltapäivällä). Menin sinne yhden vanhemman miehen kanssa ja sitten siihen tuli vielä toinen vanhempi mies. Se tuli selkeesti kyttäämään mua, koska oli ihan haukkana mun toimien kanssa.

* Yhteinen punnitus tytöille ja pojille
* Kisasalissa
* Startkarte, jossa nimi, syntymävuosi ja siihen kirjattiin painoluokka (ei kaiketi ennakkoilmoo)
* Judopassi, vakuutus ja vuositarra syynättiin todella tarkkaan
* Painoluokka laitettiin vähä sinne päin (huom, kyläkisat)

Mä siis otin sen Startkarten ja se toinen kattoi passit ja muut. Kirjasin siihen aina painoluokan. Ja se vaihteli vähän miten sattuu. Jos tyttö painoi alusvaatteilla 57,4, ni se sai mennä -57.. Munst väärin. Nojoo, se kisoista. :)

Kirsi toi mulle mun lumilaudan Suomesta! Super! Nyt sitten vaan odottelemaan lunta ja reissuja Alpeille! Samassa paketissa oli myös kolme (!) suklaalevvä ja kolme pussia Turkkareita. Ehkä näillä elää.

Eilen oli trampoliinikurssi ja alettiin harjoitella volttia. Sanoisin, että melkoisen helppoa. Toiset ne vaan osaa toiset jutut. :) Kyl kai se ny trampoliinilla menee, ku menee melkein tasamaallakin. Mut sit, eka onnettomuus mulle.. Harjoiteltiin mahalleen hyppäämistä ja pelkäsin sitä, koska tiesin, että toi selkä ei todennäköisesti kestä sitä. Noh, kerran se sitten retkahti, etten saanut jännitettyä kroppaa ja nyt on alaselkä ihan hullun kipee.. :/ Paskempi juttu. Täytyy toivoo, et menee nopsaan ohi. Pahalta tuntuu kyl. Judon jätän tänään väliin, toivoittavasti paranee ensi viikoksi.

Ja lisää paskoja kuulumisia.. Tietokoneen korjauksen kanssa on kaikenlaista pientä säätöä ja tuntuu, ettei siitä tule valmista koskaan. Myös kovalevy menee uusiksi, joten heihei kaikki kuvat ja muistot. Koska kuka nyt jotain varmuuskopioita ottaa...? Ja vakuutusyhtiöiden kanssa on vähän säätöä liittyen noihin korvauksiin, mutta ne nyt saa luvan mennä parhaalla mahdollisella tavalla, koska olen mielestäni kärsinyt jo ihan tarpeeksi.. :/

Mut näillä mennään, heippa!

Kiukkuangstaus

Nyt tulee kiukkuangstipostaus, anteeksi jo etukäteen. Tuntuu, että kaikki mahdolliset asiat vituttaa ja on huonosti..

- Täällä sataa. Vittu.
- Sain huonoa palvelua tietokonehuollosta asioidessani puhelimella. Vittu.
- Ei mahduttu exculle. Vittu.
- Ranteeseen, nilkkaan ja poskeen sattuu. Vittu.
- Kaupunkiin ilmoittautuminen maksoi enemmän kun piti. Vittu.
- Mun harkkatyön aihe vaihtui vaikeammaksi. Vittu.
- Kämppis mölisi aamulla ja heräsin siihen. Vittu.
- Bussi välille Tukholma-Boras-Tukholma on peruttu. Vittu.

Joo.. Että näin. Käytiin tosiaan alkuviikosta ilmoittautumassa kaupunkiin. Hauskaa hommaa. Oli varauduttu piiitkään odottamiseen, mutta homma menikin suht kivuttomasti. Näin ensimmäisen tiskin ja siihen ei ollut yhtään jonoa, olin innoissani, että tämähän menee näppärästi. Iskin kaikki paperit pöytään ja sain kuulla, että tästä sainkin vasta jonotusnumeron seuraavaan paikkaan. Noh, yläkertaan siis. Siellä oli vain yksi numero ennen minua. Sinne päästyäni minulle sanottiin, et huone 659 (tms) ja sinne siis. Oltiin vihdoin päästy huoneeseen, jossa voitiin asioita! Juhuu! Iskin sielläkin kaikki paperit tiskiin ja sain vuorostani lapun täytettäväksi. Virkailija alkoi skannata papereitani. Huomhuom, Tiia ja Riina joutuivat ITSE kopioimaan paperinsa, minä en! :) Siinä sitten täyteltiin lappuja ja lopulta pääsin maksamaan. Sen piti maksaa 15 e + 2 e toimistomaksua, mutta meille heitettiin 13,20 e lisämaksu ulkomaisista dokumenteista.. Markus ei joutunut ko. maksua maksamaan. Kivakiva. Noh, maksoin kiltisti ja olen nyt ilmoittautunut Wieniin ja poliisi saa osoitteeni tietoon, jos teen jotain typerää.. Oliko sittenkään fiksua ilmoittautua...? :)

Keskiviikkona oli vuorossa äänestäminen Suomen suurlähetystössä. Voi että mikä paikka. Kuvittelin, että ulko-ovella olisi vähintäänkin Suomen lippu liehumassa, mut eheei, oli siellä kyltti, jossa luki Suomen suurlähetystö. Hurraa. Se siitä Suomitietämyksen lisäämisestä. Ja ainii, suurlähetystön nettisivuilla on virhe liittyen paikan sijaintiin.. Aijai.. Tulipahan käytyä ja suoritettua velvollisuudet. Äänestin muuten kaikkien periaatteideni vastaisesti. Eikun ei, äänestin sentään nuorta! :)

Mitähän vielä. Olisihan noista ylläolevista jotain kerrottavaa, mutta eiköhän nuo kiukkuumiset riitä. :)

P.S. On tapahtunut jotain kivaakin.
+ Sain Johannalta kortin
+ Suklaa on hyvää
+ Trampoliinikurssilla oli kivaa

Kuulumiset

Huh, tulipa taukoa kirjoittelussa.. Tietokoneelle sattui onnettomuus ja se on nyt huollossa.. Schade [harmi].. :/ Jotenkin epähuomiossa ja tähtien viallisen asennon vuoksi eräs viinilasi kaatui koneen päälle ja sitten lähti kuva ja lopulta lähti äänikin. ;) Eli ei käynnistynyt enää. Ja ihan aikuisten oikeesti mulla ei ollut mitään tekemistä tän asian kanssa. Täytyy toivoa sormet ja varpaat ristissa, että Itävaltalainen huolto pelaa ja nopeasti! Oli hauska viedä se kone sinne huoltoon, kun mun saksa on nyt mitä on.. Mutta päästiin yhteisymmärrykeen, vaikka pahin on vielä edessä. Mun pitää soittaa sinne huoltoon ja kysyä, että paljonko homma maksaa ja milloin koneen voi hakea takaisin kotiin. Puhelimessa kun tuo saksan ymmärtäminen on vielä hankalampaa. --> Tämän johdosta blogitusta tulee harvemmin ja ilman kuvia.

Viime viikolla oli myös liikennesuunnitelun perusteet -kurssin Vorbesprechung ["ilmoittautuminen"]. Sinne oli esi-ilmoittautunut 11 tyyyppiä ja kun menin paikalle, niin siellä oli yksi jätkä mun lisäksi. Alettiin siinä jutella kaikenlaista ja muita ei sitten paikalle ilmestynytkään. Mentiin kahdestaan juttelemaan proffan kanssa. Proffa oli todella mukava. Puhui suht helppoa saksaa ja häneltä oli helppo kysyä asioita uudelleen, koska meitä ei ollut montaa. Kurssilla tehdään harkkatyö, noin 10 sivua. Eli ei siis oikeastaan mitään. Toisaalta 10 sivua saksaksi ei ehkä olekaan niin piece of nakki, kun annan ymmärtää. :D Mutta toisaalta aikaa on tammikuun loppuun. Ajattelin (!!) kyllä tehdä sen aikasemmin alta pois, kun mulla ei ole muuta koulua niin paljoa. Proffa kysyi multa, että tuletko Unkarista? Ei, tulen Suomesta. Sitten hetken kuluttua hän ehdotti minulle aiheeksi esim. "Joukkoliikenne Ruotsissa" Hmmm.. No jos kuitenkin Suomessa, koska tiedän siitä hieman enemmän.. ;) En TAJUA, miksi kaikki haluavat väkisin pitää mua ruotsalaisena. Pahin loukkaus mitä suomalaiselle voi tehdä! Munst. Mutta joo, oli kiva tilaisuus ja juteltiin vielä sen jätkän kanssa poislähtiessä ja on kivaa, että paikalliset on mukavia ja auttavat. Kysyin siis vielä muutaman epäselvän asian tältä jätkältä, kun en kehdannut koko ajan kysyä proffalta, että meinasitko nyt siis tätä vai tota.. :)

Perjantaina oli bilepäivä! Oli ainakin neljät eri bileet, joista kaksissa käytiin. Käytiin Physiker Festeillä Freihausissa (eli siis koululla). Nämä bileet olivat.. noh, bileet. Tuli mieleen sellainen Teekkarisauna/Bommari/kiltabileet -yhdistelmä. En oikein viihtynyt.. :/ Sitten mentiin joihinkin Erasmus tervetuliaisbileisiin, joissa oli miljoona ihmistä, joista puolet oli liikaa. Ihan kiva paikka ja muutenkin, mutta.. liikaa ihmisiä. Jännä tää paikallinen (?) jonotuskulttuuri. Ovet on kiinni ja takaa tönitään ja tungetaan niiin paljon kuin mahdollista. Ja kun ovet avautuivat, niin ihan mieletön ryysäys sisään. Minäminäminä ensin. En tykännyt. Mun mielestä siisti jonottaminen on paljon enemmän jees. Tuolla viihdyttiin vaan joku tunti ja sen jälkeen lähdettiin etsimään Kneipeä [kapakka], josta olisi saanut kaljaa. No eipä löytynyt. Pyörittiin ympäri keskustaa (kello oli siis n. 2 yöllä), mutta ei löydetty paikkaa, josta olisi saanut kaljaa. Palattiin sitten ensimmäisiin bileisiin ottamaan yhdet oluset. Olin kotona joskus puoli viiden aikaa ja tällä kertaa yömatkustaminen sujui rauhallisissa merkeissä. :)

Lauantaina käytiin kävelemässä hautausmaalla Buddy Networkin järjestämänä. Joo, älkää kysykö miksi ihmeessä me sinne mentiin kävelylle. :D Noeii, se on Euroopan toiseksi suurin hautausmaa ja iso olikin.. Ja siellä oli mm. sellaisia julkimoita kuin Bethoven ja kumppanit. Ihan kiva oli sielläkin käydä. Se kuului sarjaan tänne en olisi itsekseen mennyt. Illemmalla syötiin porukalla crepsejä ja pelattiin pelejä.

Sunnuntaina kävin moikkaamassa paikallista judon tuomaripääjehua. Sellainen mies kuin Franz Linecker. Hyvä tyyppi ja otti mut kivasti vastaan. Puhuttiin ensin saksaa ja en uskonut korviani mitä hän sanoi, joten vaihdettiin sitten (hänen pyynnöstään toki :) enkuks. Hän sanoi saman asian enkuksi, joten pakko se oli kai uskoa. Hän oli buukannut mun yksiin kisoihin tuomariksi ensi sunnuntaiksi. No mut hei jesh. Mun ei pitänyt olla edes maassa silloin, mutta kai se on oltava. Mun mielestä on pöyristyttävää kuinka mun tietämättä mua voidaan määrätä mihinkään.. Noh, menen nyt kuitenkin sinne ja aijon huitoa niin hyvin, ettei mitään rajaa. :D Ja hän oli buukannut mut myös Wienin mestaruuskisoihin marraskuun lopulle. Ne on varmaan ihan kivat kisat. Ja kiva nähdä, että miten homma lähtee luistamaan, kun täällä on kai vähän eri systeemi tossa käsilukko-/kuristuslinjassa. Pitää tarkastaa se moneen kertaan.

Illemmalla käytiin maistelemassa Sturmia. Hyvää oli. :)

Tänään ilmoittauduin Tandem Learningiin. Se on siis kielen opiskelua pareittain jonkun kanssa. Minä haluan oppia saksaa ja toivottavasti joku haluaa oppia suomea. Eli nähdään tyyliin kerran viikossa ja jutellaan mukavia. Puolet toista kieltä ja puolet toista. Nyt vain vastausta odottelemaan. :)

Mut eipä kummempia, morjeens!