Kippeenä.. :(

67

Heihoi.

Nyt ei ole hyviä uutisia.. Tai no, voi kai tästäkin jotain hyvää löytää, kun oikein etsii. :)

Mistähän aloittais? Täysin alusta, vai vasta puolesta välistä. Ehkä tiistaista.

Judon jälkeen mentiin Kirsille syömään ja hieman etkoilemaan ennen siirtymistä bileisiin U4:n. Mulla oli pientä orastavaa kurkkukipua ja otin hieman särkylääkettäkin siihen. Noh, ilta meni ihan kivasti ja lähdettiin Riinan kanssa viimeiseen metroon. Tai.. :D Meidän siis piti ensin mennä toisella metrolla, josta vaihtaa seuraavaan. Noh, missattiin se ensimmäinen, joten käveltiin sinne toiselle. Ja kun ottaa viimeisen sen toisen (U6), niin joutuu joko odottamaan puoli tuntia, että pääsee bussilla kotiin tai kävelemään. Meille siis. Noh, päätin kävellä. Olin siis joskus puoli kahden aikoihin kotona, valmiina nukkumaan. Herätys oli klo 5:45, koska meidän piti mennä tekemään harkkatyötä. Harkkatyö oli liikennelasketa eräässä risteyksessä. Olo oli vähän heikko, mutta paljon vain vaatteita päälle ja särkkäriä naamaan.

Noh, päivä ei tietenkään startannut suunnitelmien mukaan. Meitä on ryhmässä 6, mutta vain minä ja yksi pojista oltiin paikalla 6:45, jolloin meidän piti tavata. Odoteltiin 7:05 asti, jolloin oltiin jo myöhässä, koska laskemisen piti alkaa klo 7. Noh, päätettiin lähteä katsomaan, että ovatko muut pojat mahdollisesti menneet suoraan laskupaikallemme. Olimme menossa sinne ratikalla, mutta siitä tuleekin ulos kaksi ryhmämme jäsentä.. Mä huudan heille kurkku suorana kaikkia mahdollisia solvauksia, mitä vaan kurkkukivultani pystyin ja olin niiiiin vihainen kuin ampiainen. Ja olo oli aivan hirveä tässä vaiheessa. Päätettiin lähteä kotiin sen jälkeen, kun toinen näistä pojista kertoi, että yksi kollegoistamme on kipeä ja hän ei tule paikalle. Mulla keitti tässä vaiheessa aivan totaalisesti yli. Lähdettiin siis himaan.

Meinasin kuolla matkalla kotiin, mulla oli niin paha olla. Kun pääsin kotiin, menin suihkuun, jotta saisin syväjään edes hetkeksi pois. Tiesin, että nyt on kuumetta, ja pitäisi ottaa kylmä suihku, mutta en vain pystynyt.. Ei ollut pokkaa. Sitten hullusti lääkettä naamariin ja nukkumaan. Ja kuume sen kun nousi. Kysyin Riinalta, josko hän voisi tulla käymään, sillä tuntui, että en selviä yksin. Riina tuli alkuillasta ja toi kuumemittarin: 39,5 ja kuume vielä nousi siitä. Onneksi saatiin se väkisin laskemaan ja olo hieman parani. Seuraavana aamuna sitten lääkäriin, koska olin aivan 100varma, että mulla on angiina, vaikken ole koskaan ennen ko. tautia sairastanut. Noh, lääkäri oli samaa mieltä ja totesi vielä, että onpas muuten tosi tosi ärhäkkä angiina.. Auts. Jepjep, apteekin kautta kotiin sairastamaan. Tiesin, että mun on pakko juoda juoda juoda vaan, mutta eipä oikein pystynyt, koska kurkkuun sattui niin paljon. Ja ruoka ei tod. maistunut. Pakolla sain kuitenkin juotua sen verran, ettei sentään tiputukseen täytynyt lähteä.

Nyt maistuu jo ruokakin ja juominen menee ihan ok:sti alas. Ehkä tästä selvitään. Harmittaa vaan, kuinka monta ennalta sovittua juttua jouduin perumaan ja tuottamaan ihmisille pettymyksiä. Minkäs teet, kun tauti iskee, mutta silti. Huomenna pitäisi alkaa olla jälleen elämänsä kunnossa, kun olisi reissuun lähtö. Tämä ilta vielä tiukkaa lepiä ja huomenna ostoksilla, sillä kaikki matkatavarat eivät suinkaan ole vielä ostettuina. :)

Katsotaan, jos vielä löytyisi jotain kivoja, ennen julkaisemattomia kuvia.



















Koululla oli kerran omituisen näköistä.




















Donau Inseliltä

























Ergonomiset työasennot ennen kaikkea! <3