Vuoden vanhempi ja hullusti viisaampi..

59

Moro!

Elämä on selkeästi alkanut tylsistyä, sillä ei ole enää oikein mitään kirjoitettavaa. Ennen saatoin kirjoittaa tyyliin peräkkäisinä päivinä blogituksen, mutta.. eipä enää. :) Tai sitten ei vaan huvita enää raportoida niistä pienistä asioista, joita alussa piti tärkeinä. Tai sitten olevan niin kiireinen. ;)

Alkuviikko meni tiiviisti tietokoneen ääressä kurssimateriaaleja lukien. Sain jopa kirjoitettua harkkatyötä aimo harppauksen eteenpäin. On se kyllä raskasta opiskella saksaksi. Olenkin sitä nauranut, että olisin Suomessa vitosen oppilas ja jo valmis DI, jos tekisin siellä näin ahkerasti töitä mitä täällä. :)

Illalla judoon ja aika perusmeininkiä oli. Tosin ongelmia syömisen kanssa ja heitellessä meinasi laatta lentää, koska.. oli kai niin nälkä. Harmi. Mutta pieni tauko, vähän vettä ja taas meshissä mukana. Ja nilkka sai vähän osumaa. Tulin yhdestä heitosta huonosti alas ja siinähän sitten tapahtui jotain. Tunsin jo ilmassa, ettei tämä voi mennä hyvin, mutta.. niitä käy. Ei siinä tosiaan sen kummempaa, vähän kirpaisi.

Judon jälkeen menin Stefanin ja kumppaneiden kanssa katsomaan muutamaa livebändiä B72:een. Hyvä, että menin, vaikka olinkin tosi väsynyt ja mietin skippaamista.. Oli kiva nähdä ja jutella Stefanin kanssa pitkästä aikaa. Ja ei ne bänditkään huonoja olleet. Ja sieltä sai siideriä(!), cool. Vaikkakin Strongbow:ta, niin se maistui hyvälle, ehkä siksi, etten ole juonut sitä pitkiin aikoihin.

Sitten taas pari päivää tiukkaa opiskelua ja viikonloppu! Tein tällä viikolla yhden tosi kivan harkkatyön. Semmoisen, jossa pitää merkitä ylös yhden päivän aikana kaikki liikkumiset. Siis ei sängystä jääkaapille vaan himasta kouluun jne. Ja siihen piti kirjata tarkkaan millä meni, kuinka paljon käveli, kuinka kauan odotti jne. Ja sitten laskettiin keskinopeuksia ja kulutettuja kaloreita jne. KIVAA!

Käytiin myös vähän shoppaamassa ja nauttimassa Wienin keväästä. Eli istuskeltiin ulkona ja yksinkertaisesti nautittiin. Tällainen keli passaisi minulle kesään saakka. N. +20, lämmin tuuli ja aurinko paistaa. Ei vielä ihan liian kuuma, vaikka tosi lämmin onkin jo. Suomen kesä. Pelkään kyllä paikallista kesää, koska uskon, että se on aivan liian kuuma mulle. Ja salee tää kämppäkin on kuin pätsi..

Kämpästä puheen ollen.. Täällä ei toimi yksikään pesukone tai kuivausrumpu.. Melkosen letkeetä! Ei varmasti kukaan asukkaista tarvitsisikaan puhtaita vaatteita.. Ja ne koneet on ollu jo jotain viikon rikki, eikä korjausaikataulusta ole mitään tietoa.. Et kiitti vaan! Onneksi Riina pelasti minut ja otti minut uudelle kämpilleen pesemään pyykkiä. Sain tärkeimmät pestyä.. Toivottavasti ensi viikolla meilläkin olisi jo toimivat koneet. JA meidän keittiön hana vuotaa.. Aina kun laskee vettä ja lähtee pois keittiöstä, niin sen jälkeen lattialla on iso lammikko vettä! Eri kivaa!

Eilen meikäläiselle pamahti taas vuosi lisää mittariin! Kiitos kaikille muistaneille! :-) Oli kivaa. Oltiin Flex:ssä (paikallinen yökerho) ja sitä ennen Theresen luona juomassa hullun petollisia coctaileja. Oli muuten ihan hullun hyviäkin! Suosittelen Mojitoa ranskalaisella reseptillä! ;)

Tänään käytiin sitten museossa katselemassa Itävallan sotahistoriallisia juttuja. Ihan kivaa sunnuntaipäivän viihdettä. Vaikka oli siellä ällöjäkin asioita, jotka skippasin nopsaan..

Ja ainiiiin, olin torstaina "hieman" ärsyyntynyt ihmisiin. Hieman ongelmia harkkatyöryhmän kanssa.. Mutta eipä siitä sen enempää. Olen meuhkannut asiasta jo niin paljon ja niin monille, että antaa olla jo. Mutta melko aikaansaamattomia ja.. urpoja poikia sattunut ryhmään. Tai ehkei niinkään urpoja, mutta mun mielestä ryhmän muodostaminen ja ensimmäisen tapaamisen sopiminen pitäisi onnistua helpommin ja näppärämmin ja....! Mutta.., katsotaan miten juttu etenee ja saadaanko harkkatyö tehtyä. :)

Eipä varmaan muuta.. Puss och kram! Seuraavaan postaukseen tulee sitten taas reissukuulumisia! :)
























































P.S. Mul on muuten tooosi pitkät hiukset...

Turhaaa...

58

Hello!

Kelasin, etten oo niin pitkään aikaan kirjoittanut, että nyt on pakko, vaikka mitään asiaa ei oikeastaan ole..

Voisin vaikka aloittaa sillä, että kertoisin millaista koulua mulle tuli nyt keväälle.. En oo muistaakseni puhunu kursseista vielä mitään..

Verkehrssystemplanung [ Liikennejärjestelmien suunnittelu ]
Verkehrsplanung [ Liikennesuunnittelu ]
Umwelthygiene [ Ympäristöhygienia? ]
ÖPNV [ Julkinen joukkoliikenne ]
Bahnsimulation [ Rautatiesimulaatio ]
Verkehr im Alpinen Raum [ Liikenne Alpeilla ]
Industrieseminar Energietechnik [ Energiatekniikan seminaari ]
Exkursion Eisenbahnwesen [ Raideliikenteen excu ]

Eli tommoisia suunnittelen. Ihan kivoilta vaikuttaa. Lempparikurssi on toi liikennesuunnittelu. Siin pääsee tekee kivoi harkkoi, kuten esim. ajaa rullatuolilla ympäri kaupunkia! ÖPNV on harkkatyökurssi. 10 sivua soopaa Helsingin metrosta. Ei vaan oikein saa fiilistä päälle kirjoittaa. Bahnsimulationin kävin jo tekemässä. Helpot 2 op. Kurssille pääsin ylimääräisenä oppilaana, kun kinusin assarilta.. Lyhyt hame, tissitoppi ja pilke silmäkulmassa. ;) Näin ne hommat hoituu. Siinä laitoin junia ajamaan Wienistä Salzburgiin ja vertailin matka-aikoja ja semmoisia. Mielenkiintoista! Ja toi energiatekniikka on kyllä läppä. Juttelin Riinan kanssa, että lisäpisteet eivät olisi pahitteeksi ja Riina kertoi kurssistaan. Ei tenttiä ja arvosana tulee sen mukaan, kuinka monta kertaa on ollut luennolla. 3 op. KIITOS! En ole vielä kertaakaan ollut kurssilla ja en tajua siitä varmaan yhtään mitään, mutta samapa tuo. :) Kerron noista muista lisää myöhemmin, jos jotain kerrottavaa tulee.

Vanhemmat oli täällä käymässä tällä viikolla. Kivaa oli. Tuli rampattua ympäri kaupunkia ja käytiin Bratislavassakin päiväseltään. Raskasta oli, mutta.. toivottavasti tykkäsivät.

Uimahypyssä oli tosi kivaa viime kerralla. Ei sattunut oikeastaan yhtään (olkapää sai tosin aika ilkeetä osumaa ja oli tosi kipee joku päivän..) Mutta tarkoitin, ettei tullut mustelmia ja en iskeytynyt sinne veteen niin, että olisi sattunut. Edistystä. Ja hypyt onnistuivat. Joko olen oppinut jotain tai se auttoi, etten ollut edellisenä päivänä trampoliinissa..

Oiskohan mulla jotain uusia kivoja kuvia.. Eipä taida olla. Laitan yhden siitä talvinoidasta. Mutta kirjoittelen sitten lisää, kun on oikeesti jotain asiaa.. :o)





































Vienna by night. Kannattaa avata isompana, että näkyy edes jotain.


















Kamala kiire mulla näköjään on joka paikkaan..

Funken am Himmel

56

Hoi!

Kaikki puhuu niin paljon säästä ja keväästä, joten pakko kai munkin on kantaa korteni kekoon. ;)

Tänne tulee siis ihan oikeasti kevät. Ja arvatkaas miksi? No siksi, koska talvinoita on nyt poltettu roviolla. Hmmm.. Okei, kerron koko tarinan. :)

Eli täällä oli siis sellainen punasilmäinen, todella hurja talvinoita. Hänet on vihdoin saatu kiinni ja hänet vietiin sellaisen korkean puuhökötyksen (a.k.a tornin) päälle. Sitten torni tuikattiin tuleen ja jäätiin odottamaan, että noita palaa roihuten. Kävi kuitenkin huonosti. Torni nimittäin kaatui ennen kuin noita ehti palaa.. Noh, mitäs nyt? Ei taida kevät koittaakaan Itävaltaan. Mut ei, ei hätiä mitiä. Eräs hyvin rohkea ja noitaa pelkäämätön palomies otti noidasta kunnon niska-perse -otteen (huomatkaa, että punaisena kiiluvat silmät eivät lähteneet mukana) ja heitti hänen keskelle suurta kokkoa. Voi sitä hurraamisen määrää, kun noita paloi sittenkin ja saimme (saamme) kevään vihdoin tänne Itävaltaan!

Minua tosin huolettaa, että mitenkäs ensi vuonna.. Tuleeko talvea ollenkaan, koska noita paloi poroksi..?! Ota ja tiedä, ehkä se tulee. Luulisin, koska porothan tulevat lumen maasta.. ;o)


Sitten ihan toiseen asiaan. Opin tänään taas jotain uutta. Judokisoissa siis. Tuomarit eivät saa matolla flirttailla keskenään, ainoastaan maton ulkopuolella. ;)

Tandem

56

Hei!

En muista, että kerroinko syksyllä yliopistollamme olevasta mahdollisuudesta opiskella kieltä paikallisen opiskelijan kanssa, Tandemlearningista.. Noh, kerron nyt sitten kuitenkin.

Tandemlearning tarkoittaa siis sitä, että joku paikallinen opettaa mulle saksaa ja minä hänelle suomea. Syksyllä mietin, että lähdenkö mukaan touhuun ja laitoin hakemuksen viimeisenä mahdollisena päivänä. Tästä (?) johtuen en saanut syksyksi partneria ja viisastuin kevääksi sen verran, ettö ilmosin hommaan heti ensimmäisenä päivänä, kun se oli mahdollista. :) Lyhyen odottelun jälkeen tuli viesti, että minulle on löytynyt Tandempartneri, Sarah.

Laitoin hänelle heti viestiä, että koskas nähdään. Kirjoitin viestin saksaksi ja meinasin pudota penkiltä, kun vastaus tuli aivan selkeällä suomen kielellä!! :) Okei, siinä oli pari virhettä, mutta toisaalta jos hän osaisi suomea äidinkielensä veroisesti, niin hän tuskin hakisi tähän hommaan.

Tänään sitten nähtiin ensimmäistä kertaa. Olin aivan uskomattoman yllättynyt kuinka hyvin hän pärjäsi suomen kielellä. Ja ymmärsi mua hyvin, vaikka en puhunut mitenkään erityisen selkeästi tai kirjakielellä. Jutellessa joitain sanoja hän vähän haki ja kysyi minulta saksaksi, että mitä ne ovat suomeksi ja kerran meni kymmenet ja tuhannet hieman sekaisin. En ihan saanut lauseesta kiinni, kun hän sanoi, että hänen kämppiksensä oli "kaksituhattaviisi" -vuotias.. "Öö, tarkoitatko, että hän aloitti opinnot vuonna 2005?" Mutta kun asia selvisi, niin pienen nauramisen jälkeen päästiin taas jutussa eteenpäin.

Olen koko syksyn odottanut, että pääsisin kuulemaan, kun joku puhuu murtaen suomea, jotta ymmärtäisin millaisia ongelmia paikallisilla on ymmärtää mun saksaa. Suurimman osan asioista (oikeastaan kaiken) ymmärtää, vaikka toisella tuleekin päätteiden tai verbimuotojen kanssa virheitä. Ei se haittaa juttelua yhtään. Sarah toivoi, että korjaisin hänen puhettaan, kun tulee karkeita virheitä, jotta hän oppisi. Mietinkin nyt, että kuinka paljon hänen puhetta kehtaa ruveta korjaamaan.. Että missä se raja menee. Koska mua ärsyttää iha sikana, jos joku korjaa mun jokaisen pienenkin virheen saksan kielessä. Koska teen niitä tosi paljon mm. artikkeleiden ja adjektiivien taivutuksen kanssa, niin ärsyttää, kun ei saa asiaansa sanotuksi, vaan toinen puuttuu juttuun koko ajan. Eli mietin, että ehkä aloitan korjaamisen verbimuodoista. Ehkä jostain tosi karkeista päätevirheistäkin.

Mutta, odotan, että keväästä tulee tosi kiva (tämänkin asian suhteen siis) ja että opin puhumaan sujuvampaa ja kieliopillisesti parempaa saksaa! Ja että saan Sarahista ystävän, joka tulee mielellään Suomeen kylään! :)

Videovuokraamo

54

Mun tässä lähellä on videovuokraamo. Olen aina sitä katsellut, mutta ikinä en ole sisään astunut. Oli tylsää tässä yksi ilta ja lähdinpä sitten vuokraamaan videota. Valikoima oli ihan hyvä ja kaikissa (ainakin mitä katselin) oli puhe englanniksi ja saksaksi. Tekstit löytyivät useimmiten saksaksi, englanniksi ja turkiksi! :) Yhdessä JackAss leffassa oli jopa suomenkieliset tekstit!

Jotenkin tuntuu, että täällä leffan vuokraaminenkin on tehty hankalaksi (ainakin ensimmäisellä kerralla).. Ensin otat levyn hyllystä ja sen lisäksi siinä etupuolella roikkuvan viivakooditarran. Sitten tiskille. Siihen, että voi vuokrata leffoja tarvitsi mukaan Meldezettelin (siis sen paperin, jonka sain, kun kävin ilmoittautumassa kaupunkiin) sekä passin. Näiden avulla mulle sitten avattiin tili videovuokraamoon. Mun piti myös näpytellä sinne PIN-koodi, jota varmaan tarvitaan jatkossa. Ja jos joskus kysyn sitä, niin se on sama kuin kirjastokortin tunnukseni (Espoossa :). Jatkossa homman pitäisi toimia kuin junan vessa. ;) Eli haen leffan hyllystä, menen tiskille, näpyttelen koodin ja lähden menemään. Vuokra maksetaan palauttaessa levyä, joka sinällään on ihan reilu systeemi. Maksoin leffasta 3 e, koska vuokraus kesti yön yli. Se on kai 1,5 e, jos palauttaa saman päivän aikana. En ole ihan varma.. :) Enkä tiedä onko sillä väliä, minkä leffan vuokraa.. tuskin. Enkä myöskään tiedä, että onko tilini käypä muissa saman ketjun liikkeissä, toivottavasti. Mutta, jatkossa tulee varmasti käytyä tuollakin enemmän.

Hei, kerrankin lyhyt postaus! :D

Urheilua

54

Hiphei!

Ei ole urheilu tervettä ei.. :)

Olin siis tiistaina judossa ja heiteltiin tosi paljo. Noh, käytönpuutteessa irvistelevät lihakseni eivät tietenkään sitä kestäneet ja johan oli korsetti (keskivartalon lihakset) hellinä.. Huh, mut kivaa oli.

Kekenä oli trampoliinia jälleen. Kurssi oli taas ihan pumtäynnä ja ei ollut niin kivaa. Siellä oli niin hullusti niitä aloittelijoita. ;) Mutta kyllä se kävijämäärä siitä pienenee. Uskon niin. Oli kivaa hyppiä, mutta ohjaajat eivät kommentoineet mun tekemisiä sanallakaan.. Johan on kumma, kun ei saa ohjausta.. Noh, ehkä ens kerralla. Tai sit pitää tehdä jotain tosi väärin, niin johan tulee kommenttia. :)

No mutta, sitten jotain aivan uutta. Päätin kokeilla uimahyppykurssia. Kyllä, ihan tosissani olen, vaikka kammoksunkin vähän lajia, koska pelkään, että tulen veteen huonosti ja sit sattuu ja se ei oo kivaa ja... Kurssilla on sellaset 15 poikaa ja 5 tyttöä. Back to the miesvaltaiset lajit. :) Kurssi pidetään Auf der Schmelzillä ja siellä on kaksi metrin ponnahduslautaa, yksi kolmen metrin ja sitten kolmen ja viiden metrin sellaset kerrosjutut. Meitä täysin aloittelijoita on aivan muutama joukossa. Meitä ei mitenkään erityisesti huomioitu, vaan laitettiin heti hyppäämään.. Okeeei. Ohjaaja oli mukava nuori tyttö ja hän kertoi kyllä, että mitä piti tehdä ja näytti kuivalla maalla liikkeen. Se oli vaan vähän eri tehdä siellä laudalla. :) Hypittiin kynttilähyppyjä, etu- ja takaperin. Sit opeteltiin sitä laudalle astumista ja pääedellä hyppyä kerien tai taittaen. Sit oli viel taaksepäin puoli kierrosta kerien. Tää vika olikin sitten vika niitti tässä alussa. Opettaja otti mut ja yhden pojan erilleen ja kertoi meille seuraavan harjoitteen. Se kuulosti tosi pelottavalta, mm. sen takia, että olin varma, että isken pääni siihen lautaan. Noh, ei auttanut kuin kokeilla vaan. Ja ihan täysin pieleenhän se meni. Kerä ei oikeen onnistunut, eikä varsinkaan se ojennus siinä lopussa. Putosin siis mahalleni siihen veteen.. Voi että sitä tuskaa.. Nyt on reisissä isot ja kipeät mustelmat, vähän mahassakin.. Ei sentään päässä, vaikka siihenkin sattui turkasesti.. Noh, siinä sitten altaan reunalle nuolemaan haavoja ja uudestaan laudalle. Tiesin, että mun on mentävä sinne uudestaan ja tehtävä se hyppy, ettei jää mitään kammoa. Noh, toisella kerralla se menikin sitten huomattavasti paremmin. Ei tietenkään kovin hyvin ja näyttävästi, mutta paremmin. Kelasin, että kai sitä on hakattava aina päätään seinään, et jotain oppii. Eli kerran hyppää niin, et tulee väärin sielt alas, ni ei tee sitä enää toiste. On se sellanen muistutus elämän pahuudesta.. Vika hyppy sai hullut kehut siltä opettajalta, joten kai se alkoi sujua. :)

Se mua ärsytti tuolla poikien keskuudessa olemisessa, että siellä naurettiin ihan sikana aina kaikille, jotka epäonnistuivat, tekivät jotain väärin tai johonkin sattui.. Se oli hirveetä. Vaikka oonki tunteeton paska, ni kai mulla sentään jotain empatiakykyä on..

Mutta pääsääntöisesti uimahyppy vaikuttaa kivalta ja odotan innolla, että pääsen oppimaan uusia asioita ja todella saan näyttämään hypyt hyviltä. Kropanhallintaa ja keskivartalon lihaksia se kehittää hurjasti. Eikä ne hyvännäköset pojat ainakaan vähennä mun haluja olla siel kurssil. ;)

Ruuhkaa

52

Hitto, on kyl ristiriitaiset tunteet.. Mut tehdään niin, et haukun ensin kaikki tyypit ja sit kerron kivoista asioista?

Vihaan ihmisiä! Ainakin ääliöitä ihmisiä. Olin menossa koululle, kun muun taakse pysäkille änkesi "perhe".. Siinä oli äiti, joka oli ihan täysi juoppo ja niin vastuuttoman oloinen ääliö, kun vaan voi olla. Sitten oli kaksi tytärtä, jotka olivat ainakin kaksi kertaa mun kokoisia (leveyssuunnassa siis) ja aivan *itun ääliöitä. Ne nauro kaikille silleen megailkeesti ja tunki väkisin istumaan ja äh, en osaa kuvailla sitä tunnetta, mut just sellasii tyhjälle naurajii, joita on ehkä 8-vuotiaat ala-astelaiset.. Sitten toinen niistä tytöistä koski mun selkään. Käännyin tosi kiukkusena katsomaan, että mitä *ittua.. Siinä ne sitten naureskeli sitä tyhmää nauruaan ja sitten se koski vielä uudelleen mun selkään. Olin, että jahas, olkoont prkl. Menin sit ratikkaan ja pääteasemalla jouduin juoksee toiseen ihan megatäyteen ratikkaan ja sit ne tuli siihen mun jälkeen ja tunki läskeinensä sisään. Siis oikeesti tunki, koska mäki jo tungin sinne sisään. Siinä ne sitten taas naureskeli ja irvi kaikille. Esim. yks vanha pappa yritti viel tunkee kyytiin ja sille ne vaan ilkku, että "Nuori Herra, ei täällä ole tilaa.." Mua niin kyrpi. Ja mietin koko ajan, että onko mun otettava takki pois ja katottava, et mitä siinä on. Noh, unohdin asian aivan täysin tyystin ja päivää myöhemmin juttelin yhden pojan kanssa ja se sano, että sulla on takin selässä jotain ja otti sellasen "purkkatarran" (muistatteks?) sieltä pois. Voi että mulla kiehu.. Onneks se poika sentään oli noin mukava.

Sit.. mun piti treffaa yks judoäijä ja lopulta saatiin sovittu yhteinen aika. Illalla 22 aikaan.. :S Noh, mentiin siinä sit paikalliseen, ku meidän piti siis yhtä judokäännöstä tarkastaa. Olin siis kääntänyt sille pari judojuttua saksasta suomeks. Otettiin siin sit yhdet kaljat ja kelasin, et aletaan hommiin saman tien. Ei, ku eka juotiin ne kaljat ja sit vasta avattiin kone ja sit se pakotti mut juomaan lisää kaljaa ja kello kävi jo yötä. Noh, saatiin ne hommat hoidettua ja se makso mulle sen mitä oli luvannut ja hyvä, kaikki ok. Kello oli kuitenkin 1 yöllä ja mulla oli aamulla seitsemältä herätys kouluun.. Kyllä jurppi. Ja tää ei kuulosta pahalta, mut oikeesti se oli. Se katto mua koko ajan ihan ku oltais oltu treffeillä ja pari kertaa koskikin muhun (okei, se oli sellast, "hei kato" -koskemista, mut mua ällötti. Ja sit se oli viel jättänyt kännykkänsä autoon (selkeesti tahallaan) ja sen vaimo (?) oli soittanu varmaan sata kertaa ja puhelin soi samalla, kun mentiin takas autoon. Se vaan sano, et "Joojoo, tuun iha kohta." Olin kyl melko kireenä siin..

Noh, se ääliöistä. :)

Mitäs kivaa on käyny.. Tai ehkä selitän ton otsikon eka..

Jotenkin on tuntunut, että olen ollut melko ruuhkaisissa paikoissa viime aikoina. Maanantaina menin ostamaan bussilippua ja vastassa oli sellanen 100 metrin jono, jota palveli yksi kassa. Kyllä, yksi kassa. Noo, se meni ihan rivakasti (40 min) ja olin varautunut siihen. Ja sain lipun (ja olen nyt köyhä :P). Toinen ruuhka oli, kun jotain oli sattunut mun ratikkalinjalla ja ne vaihtoi kiskoa keskellä päivää. Luulen, että jotain oli oikeasti tapahtunut, koska miksi ne muuten tekisi sitä keskellä päivää. Noh, ratikka korvattiin sitten bussilla.. Oli melko täyttä. :) Mutta mahduin kyytiin ja sehän riitti.

















Semesterkartenostoruuhka Westbahnhofilla.


Kävin sunnuntaina ekaa kertaa täällä katsomassa dupatun leffan leffateatterissa. Yes Man (Der Ja-Sager). Olin todella yllättynyt, kuinka hyvä se oli. Ei vaikeuksia ymmärtää ja duppaus ei häirinnyt yhtään. Positive!

Maanantaina käytiin vähän kattelemassa uusia Erasmuksia. Mentiin myös Ride Clubille, joka oli ihan hullun täynnä ja musa soi ihan liian kovalla. Ei ollut hauskaa. Vähempikin olisi riittänyt.

Eilen juoksin (ihan turhaan) ympäri koulua hoitamassa asioitani. Ei se toisaalta ihan turhaa ollut, koska tuli lähdettyä pois himasta hetkeksi. Mutta nyt on kaikki hoidettu, mitä pitikin hoitaa. Oli myös tosi kiva olla judossa pitkästä aikaa. Jotenkin tuli tosi tervetullut olo, kun menin sinne. Ja jotain on sattunut, sillä ymmärrän nykyään paremmin saksaa ja pystyn jubailemaan paremmin kuin ennen. Eilen judossa juttelin ihan kuin suomeksi. Tosi kiva olo tuli!

Ja koulu alkoi tänään. Oli tosi mukava istuu luennolla pitkästä aikaa. Kuukauden tauko on pitkä ja elämään kaipasi jotain rutiineja ja säännöllisyyttä. Pohdittiin tota just Nicon (kämppiksen) kans ja se oli ihan samaa mieltä. Nojoo, uskon, että viimeistään kahden viikon päästä toi fiilis on historiaa. :) Mut pitää opiskella nyt täysillä, kun vielä kiinnostaa. ;) Kattelen tässä nyt, että mitä kursseja otan jne. Selvinnee varmaan tässä parin ensimmäisen viikon aikana. Käyn aika monessa tsekkailemassa, ettei vaan mene mikään kiva ohi.

Niin joo, uusi kämppis tuli taas. Onhan hän vasta.. kuudes kämppis tähän puoleen vuoteen. Anna-Maria Romaniasta. Kivan oloinen. Puhuu tosi hyvää saksaa (ja enkkua ja mitä vielä). Opiskelee tulkiksi, selvittää paljon. ;)

Ja ainiiiii, meinas tärkein unohtua. Täällä alkaa olla kevät! Aivan ihana ilma. Arska paistaa, on lämmin ja kuivaa. Miellyttää mua! Mut silti pidän pipoa, hanskoja ja talvitakkia, koska en halua tulla kipeäksi nyt. Toivottavasti keli pysyy tällaisena ja paranee koko ajan.

Meinas ihan unohtua. Onhan sitä tullu tehtyä myös jotain, josta äiti voi olla ylpeä. Ostin lankaa ja ompelin! Siis kyllä, minä, ihan omin pikku kätösin. Ompelin neljä nappia kiinni, jotka olisivat voineet pudota hetkenä minä hyvänsä, sitten ompelin sormikkaisiin salaperäisesti tulleita reikiä ja -kaikkein paras, josta mammakin olisi ylpeä- parsin (!) villasukassa olleen reiän alun! (Kylläkin mustalla langalla valkoisen sukan..) :D Ei siis mikään turha jätkä!
Ja loppuun vielä yhteenveto: olen iloinen, onnellinen ja mulla menee hyvin. En anna ääliöiden pilata elämääni! :)