Ciao Bellat ja terveisiä siis Italiasta! Tuleekohan siitä jollakin tapaa mun lempparimatkakohde, sillä olin jo toisella reissulla siellä, ihan lyhyen (?) ajan sisään. :) Tällä kertaa valloitettua tuli Verona ja Pisa.
Matkaan lähdettiin Kirsin kanssa myöhään sunnuntai-iltana. Väsyneenä jo valmiiksi, sillä synttärit ottivat tosiaan veronsa. Taas menetin yhden valteistani mä en koskaan -pelissä, sillä nukuttiin yö Bratislavan lentokentällä. Ei oltaisi keretty sinne aamulla ennen lennon lähtöä, joten pakko mikä pakko. Yö oli yllättävän mukava ja saatiin nukuttua paljon odotettua paremmin. Kannattaa kokeilla joskus kovaa penkkiä makuupussin kera. Melkoista! :)
Lento meni hyvin (Bratislava-Milano) ja siitä täydellä jatkettiin junalla Veronaan. Vierustoverikseni sain hieman pulskan (siis ihan megaläskin) naisen, joka ei osannut sanaakaan englantia. Hän pyysi minua laittamaan takkinsa hattuhyllyllä (italiaksi tietysti) ja minähän toki laitoin. Hänen miehensä osasi yhden sanan englanti (thanks) ja sanoi sen sitten minulle. Kauniisti hymyillen eteenpäin vaan. Sitten mamma halusi tarjota kaikille purkkaa. Kukaan meistä neljästä (istuttiin siis silleen kaksi ja kaksi vastakkain) ei halunnut ja sitten hän tarjosi sitä käytävän toiselle puolelle. Kukaan heistäkään ei halunnut. Tämän episodin päätteeksi mamma kaatoi laukkunsa maahan pöydän alle ja hieman kookkaasta mahasta johtuen hän ei onnistunut nostamaan itse tavaroitaan ylös. Hänen miehensäkään ei taipunut niitä sieltä lattialta nostamaan, joten minä sitten nostin ne kaikki. Ja taas hymyillen eteenpäin. :) Ja jännä oli se, että olin väsynyt, ja olisin halunnu nukkua ja siis samalla nojata siihen käsinojaan, mutta kun sen mamman beba oli niin iso, niin en voinut nojata siihen, koska mamman läskit olisivat jääneet väliin.. Upsalaa.. Noo, toiseen kaiteeseen sitten.. :) Mutta hauskoja heppuja olivat!
Päästiin sitten Veronaan. Mentiin ensiksi syömään ja tilasin itselleni oliivipizzan.. Noh.. onhan sitä parempaakin pizzaa tullu syötyä. Ei se siis mitenkään pahaa ollut, mutta lisätään tähän vaikka yksi kuva, niin tajuatte. x)
Sitten turisteiltiin kaupungilla ja tärkeimpänä nähtävyytenä käytiin katsomassa Julian parveketta. Harmiksemme pari muutakin ihmistä oli päätynyt samaan ratkaisuun ja siellä oli hieman ruuhkaista. Myös amfiteatteri Arena oli mun mieleen. Muuta mainittavaa Veronan Duomo (tuomiokirkko) sekä eräs kaupungin linnoista (jota en saa näillä tiedoilla nimettyä, sori).
Päivä jatkoi junamatkalla Pisan kaupunkiin ja hostellin etsimisellä. Hostelli oli metka. Se oli aika kaukana ja sinne jouduttiin kävelemään epämiellyttävää tunnelia pitkin.. Ja huoneet olivat kuin pieniä mökkejä ja seinät olivat max. paperin vahvuisia.. Eli niistä kuuli aivan kaiken läpi. Mutta ihan viihtyisä ja kesällä varmasti aivan mielettömän upea. Alueella on myös uima-allas.
Koska Italiassa oli jo aivan kesä ja rantakelit, niin päätimme lähtee läheiseen kylään, Viareggioon, biitsille! Huh, kyllä kannatti! Aivan uskomatonta maata rannalla ottamassa arskaa, huhtikuun ekalla viikolla! Ja arskaahan tuli. Paloin ihan poroksi. :/ Aurinkorasvaa oli juu, repussa. Noh, ensi kerralla sitten. Mutta rakastin paikkaa, koska se ei ollut vielä täynnä turisteja ja siellä sai rauhassa kölliä ja nauttia merestä ja lomasta. Eikä rannan nähtävyydetkään missään tapauksessa pahoja olleet. :P Ja jos ikinä koskaan haluatte ostaa kunnon ranta-Rolexin, niin suosittelen Italiaa!
Ilta jatkui hyvin mukavissa merkeissä. Lähdettiin meidän saksalaisten naapurinpoikien kanssa syömään. Menin kysymään pojilta iltasuunnitelmia ja melko sanavalmiita olivat, sillä vastaus oli: "Lähdetään teidän kanssa ulos." Käytiin syömässä ja jutusteltiin niitä näitä. Käytiin vähän katselemassa jotain vinoa torniakin. Jatkettiin iltaa vielä kaljan ja viinin merkeissä. Yöllä, monia uusia asioita oppineena nukkumaan. Ja "Bis Facebook". :)
Seuraavana päivänä ei ollut niin rantakeli, joten pyörittiin kaupungilla. Pisan päänähtävyys on siis tuo kyseinen Pisan torni ja sitä käytiin ahkerasti pällistelemässä. On se vaikuttava näky, ei voi muuta sanoa! Ja yöllä siellä oli kivaa, koska ei ollut muita turisteja. Samalla aukiolla (Piazza dei Miracol) sijaitsevat myös paikallinen duomo (tuomiokirkko) sekä kastekappeli. Käytiin myös kivassa puistossa ja löysin kadoksissa olleen puidenhalailija-hippi-minäni. :)
Eipä tässä muuta. Loma jatkuu! Terkkuja kaikille sinne. Ikävä!
Ainii, kai se otsikkokin pitää selittää, kun kerta kuvittelin olevani niin hauska. :) Eli vaikka kuinka yritin välttää pisamia, niin tulihan niitä ja nyt on hieman pilkkuja naamassa. Kirsillä tosin pari enemmän. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti