Egypti

67

Hello!

Yritän olla kirjoittamatta pitkään, koska tämä reissu ei varsinaisesti liity mun vuoteen Itävallassa yhtään mitenkään. :) Parista kommelluksesta jos kerron ja muutaman kuvan laitan.

Oltiin siis Lauran kanssa viikko Egyptin auringon alla. Sharm el Sheikhissä ja Kairossa.

Matka alkoi tyylikkäästi. Lennettiin molemmat Kairoon, josta oli jatkolento Sharm el Sheikhiin. Vaihtoaikaa piti olla runsaasti, mutta väärän informaation takia oltiin väärässä terminaalissa (jo tässä kohtaa myöhässä, koska mulla meni niin kauan passi- ja viisumijonossa) etsimässä Check inniä. Siellä sitten tivattiin, että keretäänkö lennolle mitenkään. Pyysin jotain infosetää soittamaan, että me ollaan tulossa, että jos he voisivat odottaa meitä. Noh siitä sitten taksiin ja toiseen terminaaliin. Olo oli kyllä kuin Amazing Racessa: "Aja kovempaa, meillä on K-I-I-R-E!" Ylihintaisen taksin jälkeen sitten ensimmäisen turvatarkastuksen läpi, jossa kiilattiin melkoisesti. Sitten Check inniin, jossa setä sanoo, että ollaan jo boardaamassa. Joojoo, tiedetään, pliis pliis. Jepu, toisen turvatarkastuksen läpi matkalaukkujen kanssa ja bussilla koneen luo. Ne joutu sitten avaamaan ruuman vielä uudestaan, jotta meidän laukut saataisiin sinne. Kone lähti.. jonkun vartin myöhässä. Mutta päästiin turvallisesti perille ja laukutkin tulivat.

Sharmissa oli kivaa, vaikka miehet olivatkin ahdistavia. Sää oli loistava, hotelli hyvin mukava ja Punainen meri kirkas. Värikkäät kalat ja korallit olivat hienoja!


















































Toinen sattumus tapahtui myös ensimmäisenä päivänä. Oltiin etsimässä ruokapaikkaa ja "jouduttiin" hieman oikaisemaan, kun aidassa ei ollut minkäänlaista aukkoa, mistä olisit päässyt ravintoloiden luo (oltiin siis hotellialueen toisessa päässä todella kaukana portista). Hypättiin sitten yhdeltä aidalta alas ja eiköhän heti sen jälkeen meidän kimpussa ollut kaksi vartijaa. "Uuups". Siinä se sitten selitti, että tää on kyllä poliisiasia, mutta päästiin pälkähästä, koska näytettiin todella viattomilta, eikä oikeen suostuttu ymmärtämään, että mitä tehtiin väärin. Rikos oli kaiketi se, että hypättiin toisen hotellin alueelle..























Sharmista Kairoon yöbussilla ja sekin oli elämys, kun herätetään keskellä yötä keskellä ei mitään, että pois pois, äkkiä pois bussista. Bussi oli tyhjä ja kaikki muut hengasivat siinä ulkopuolella. Sitten hullusti arabian kielistä molotusta ja oli varmaan ilme aika näkemisen arvoinen, kun just herännyt eikä tajua sanaakaan. Sitten joku äijä käänsi meille englanniksi, että ottakaa laukkunne ja tulkaa tuonne. Okei. Laukut piti avata ja siinä oli jonkinlainen tullitarkastus. Lauran laukkua ei edes vilkaistu ja mulla se virkailija koski päällimmäiseen paitaan ja se siitä.

Kairossa homma meni ihan hyvin, vaikka molemmat kärsittiin mahavaivoista. Laura huomattavasti enemmän kuin minä, hän joutui tiputukseen asti taudin takia.

Kaksi päivää kierrettiin nähtävyyksiä: Memphis, Sakkara, Giza (pyramidit), papyrus-, parfyymi-, matto- ja puuvillakaupat, kamelit, moskeija, Egyptiläinen museo ja vanha kaupunki. Paljon oli nähtävää ja onhan se niiden kulttuuri ja historia vaikuttavaa. Silti mua vähän ärsyttää, että niin hienolla menneisyydellä ainoastaan rahastetaan.. :/

















Liikenne siellä oli tosi hurjaa. Itse en osaisi niin röyhkeästi ajaa. Mutta täytyy myöntää, että kyllä paikalliset osaa ajaa. Ne mahtuu vaikka kuinka pieniin väleihin ja hallitsevat autonsa. Ja kaupunki.. 20 miljoonaa asukasta ja voi sitä paskan määrää. Kaupunkia ei suotta sanota maailman saastaneimmaksi. Sitä se on. Oikeen pahaa teki katsoa kadulla olevia roskamääriä. Noh, ainakin itse sai kimmokkeen kierrättää vielä enemmän ja suojella luontoa.


















Uskon, että vielä joskus palaan Egyptiin, ehkä jopa Kairoon, MUTTA miesseurassa. Joko oman poikaystäväni/mieheni kanssa tai sitten Sheriffin kanssa. Mutta en tyttöporukassa. En.


Rakkain terkuin,